Tänään meillä olikin Ulpun kanssa tosi kiva treenipäivä. Ulpu oli alkutreeneistä aika lailla hajujen maailmassa, kun joku oli kylvänyt kasvihuoneeseen mm. nakkeja. Sitten kun vauhtiin päästiin niin meni oikein hyvin.
Ensimmäisen ä me tehtiin kenua joka oli ihan oikea ja iso. Minä pidin Ulpun valjaista kiinni ja apukouluttaja kippasi keinua hitaasti. Oikein kivasti meni. Namialusta odotti heti alastulolla ja palkkasin Ulpua alustalle vielä muutaman kerran.
Sitten meillä olikin vuorossa pituutta. Aluksi lautettiin kaksi palaa ja sitten kun se meni ok, niin lisättiin kolmas. Pituutta otettiin luoksekutsuna. Välillä Ulpulta meinasi vähän hypyn pituus loppua, mutta hyvin se loikka siitä venyt, kun vähän vaan innosti.
Hypättiin myös aitaa ja sekin meni Ulpulta mallikkaasti. Minä ohjasin sivusta ja namialusta odotti aidan takana. Harjoiteltiin myös vaikeammista kulmista hyppäämistä.
Keppejä tehtiin vain muutama kertaa , että saataisiin Ulpu niistä innostuman. Jälleen laitettiin namialusta kakkoskepin taakse ja siten kun ulpu oli alustalla, niin vedin sen toisesta välistä toisen namin kanssa.
Putkea harjoiteltiin sekä suorana, että uu:n mallisena. Aluksi mentiin meille uutta mustaa putkea ihan suorana. Vietiin eka yhdessä namialusta putken suulle ja sitten mentiin suorittamaan. Ihan hyvin Ulpu sinne putkeen meni ja minä juoksin hihkuen vierellä. Uu:n mallista putkea Ulpu vähän ihmetteli aluksi, mutta meni sinne kyllä lopujen lopuksi oikein hienosti.
Tänään harjoiteltiin lelupalkkaa oikein urakalla. Otin kotoa mukaan iki-ihanan vinkuvan krokotiilin jonka ajattelin pyhittää kokonaan Ulpun agilityleluksi. Tähän mennessä Ulpua ei ole lelut (ei edes vinkuvat) kentällä kiinnostanut, mutta krokotiili kyllä vei voiton loppujen lopuksi ja maan haistelu ei ollut enää niin kivaa. Aina taukojen aikana vähän revittiin krokotiilia ja se olikin Ulpun mielestä tosi kiva vaikka vinkuminenkin lakkasi. Muutaman kerran palkkasinkin krokotiililla ja annoin Ulpun voittaa vetoleikin. Nä'tisti Ulpu siitä kuitenkin aina malttoi luopua ja palkkasin kun päästi irti.
Henna oli kyllä tosi ylpeä Pulpusta tänään. On se rohkea tyttö nykyään!!!!
Krokotiili korjattiin kotona jesseteipillä ;D
maanantai 29. syyskuuta 2008
keskiviikko 24. syyskuuta 2008
Haahuilua ja hakuilua metsässä
Tänään oli Artulla ja minulla kiva ilta. Päästiin vähän testailemaan Hakua. Haku on enemmänkin paimekoiralaji, mutta hienosti ja kannustavasti meidät mukaan kuitenkin otettiin. Mentiin metsään lähelle ampumarataa ja neljän ihmisen voimin tehtiin kaksi hakualuetta keskilinjan molemmille puolille. Minä siellä mukana melko pihalla kaikesta. Tein vain työtä käskettynä ja toimin maalimiehenä muiden koirille..jännittäävää. Mukana oli mm. kaksi nahkaa.
Arttu pääsi harjoittelemaan aluksi siten, että Arttu oli kiinni ja katsoi minun kanssa piiloon menevää ja Arttua kutsuvaa maalimiestä. Sitten päästin Artun irti ja sanoin "Ukko". Arttu sinkosi etsimään maalimiestä. Kun maalimieslöytyi ja palkkasi Artun niin sitten hain Artun takaisin remmiin. Oli Arttu ainakin herkuista innoissaan, vaikka ei se ihmisistä kauheasti välitä.
Toinen harjoitus oli sellainen, että lähdettiin maalimiehen kanssa kävelemään samasta pisteestä siten, että me Artun kanssa keskilinjaa eteenpäin ja maalimies samaan tahtiin mesitä viistosti pois päin samalla melua pitäen ja koiraa kutsuen. Sitten maalimies meni piiloona ja Arttu lähetettiin taas Ukkoa katselemaan. Hyvin Arttu ne maalimiehet sieltä metsästä aina löysi.
Sovittiin, että ensi kerralla tehdään Artulle sellainen harjoitus, että se joutuu lähteä etsimään minun kanssani maalimeistä piilosta ilman, että se on nähnyt sen etukäteen temmeltävän metsässä. Aika jännää touhua.
Tarkoitis on siis vielä opettaa Arttu ilmoittamaan löytyneestä maalimiehestä esim. haukkumalla. Aika näyttää miten Arttu tähän harratukseen tykästyy. Minusta se ainakin oli kivaa. Nikkise ja heidän nahkalapsikin pääsee mukaan hakuilemaan kunhan lapsi ensin kotiutuu.
Arttu pääsi harjoittelemaan aluksi siten, että Arttu oli kiinni ja katsoi minun kanssa piiloon menevää ja Arttua kutsuvaa maalimiestä. Sitten päästin Artun irti ja sanoin "Ukko". Arttu sinkosi etsimään maalimiestä. Kun maalimieslöytyi ja palkkasi Artun niin sitten hain Artun takaisin remmiin. Oli Arttu ainakin herkuista innoissaan, vaikka ei se ihmisistä kauheasti välitä.
Toinen harjoitus oli sellainen, että lähdettiin maalimiehen kanssa kävelemään samasta pisteestä siten, että me Artun kanssa keskilinjaa eteenpäin ja maalimies samaan tahtiin mesitä viistosti pois päin samalla melua pitäen ja koiraa kutsuen. Sitten maalimies meni piiloona ja Arttu lähetettiin taas Ukkoa katselemaan. Hyvin Arttu ne maalimiehet sieltä metsästä aina löysi.
Sovittiin, että ensi kerralla tehdään Artulle sellainen harjoitus, että se joutuu lähteä etsimään minun kanssani maalimeistä piilosta ilman, että se on nähnyt sen etukäteen temmeltävän metsässä. Aika jännää touhua.
Tarkoitis on siis vielä opettaa Arttu ilmoittamaan löytyneestä maalimiehestä esim. haukkumalla. Aika näyttää miten Arttu tähän harratukseen tykästyy. Minusta se ainakin oli kivaa. Nikkise ja heidän nahkalapsikin pääsee mukaan hakuilemaan kunhan lapsi ensin kotiutuu.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Artun kahden viikon treenit
Tällä kertaa ei sitten tarvi odotella ratapiirroksia, kun tämä ei nyt vaan yksinkertaisesti jaksa piirtää neljää rataa. Pohdin siis vaan tässä nyt tämän ja viime viikon treenejä jollakin tavalla :)
VIIME VIIKON TREENIT
Meni Artun kanssa vähän säätäessä, kun herra taas haukkui pystyyn minun ohjaamista. Nyt opin sellaisen kikan, että saan vislaamalla Artun haukkumisen loppumaan. Koulttaja vähän pohtikin, että kannattaisikohan meidän käväistä mölliryhmässä, koska siellä on lyhyempiä ratoja ja saataisiin sen myötä hioa enemmän ohjaamista ilman että tarttisi yrittää rynniä kokopitkää rataa läpi kamalasti kämmäillen. Ilmoitinkin Artun sitten mölliryhmään. Toivottavasti tästä on apua. Ainakaan virallisiin kisoihin ei mennä ennen kuin saadaa yhteistyö kunnolla sujumaan.VIIME VIIKON TREENIT
Viime viikon ratoja miettiessä tuumailin, että sellaiset nopeat pätkät menee meillä yleensä poikkeuksetta hyvin. Ongelmaa tuottaa sitten nämä pienellä alueella pyöritykset joissa minä kämmäilen ja Arttu hermostuu.
Aidoilla Arttu on kyllä tosi kärppänä. Ei paljoa rimoja tipu, kun herra kiitää häntä putkellä. Aika hyvin ollaan saatu myös sellaiset hommat hallintaan, että miten ohjaan Artun jonkun todella puoleensavetävän esteen (esim. puomin) ohi. Monesti on ollut se, että Arttu vaan menee sinne lemppariesteelle vaikka tekisi itse kärrynpyöriä (en muuten oikeesti edes osaa kärrynpyörää).
Kepit radalla kyllä tuottaa suunnatonta tuskaa, mutta yksittäisenä menee ihan hyvin. Vähitellen myös minun ohjatessa toiseltas puolelta.
Kontakteille jämähtämistä vahvistetaan koko ajan ja yhä paremmin Arttu sinne jämähtää vaikka olisi kuinka innoissaan tahansa. Irtoamista saisi kyllä ahvistaa vaikka se käytännössä onnistuukin ihan hyvin, mutta pitkillä suorilla sitä tarvittaisiin enemmän.
Toinen rata me suoritettiin aika nopealla tahdilla ja melkein säkkipimeässä. Siitä ei kamalasti ole muuta sanottavaa, kuin että rengas meni radalla hyvin. Jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!
Yleisenä kommenttinä, että takaaleikkaukset ja mäkelöt myös menee nykyään tosi kivasti.
TÄMÄN VIIKON TREENIT
Eilen siis jatkettiin treenailua Artun kanssa heti Ulpun treenien perään.
Eka rata olikin aikamoista pyörittelyt. Välillä Artu vähän kiljahteli minulle, mutta rengasta lukuunottamatta meni oikein kivasti. Radalla oli yksi pakollinen kinkkinen takaaleikkaus, mutta se meni ihan ok. Putkelle lähettämistä harjoiteltiin siten, että itse ei saanut mennä tiettyä kohtaa lähemmäs putken suuta vaan koiran piti lähettää putkelle kauempaa. Kaiken lisäksi putken suu sojotti vielä aivan toiseen suuntaan joten koira joutui tehdä tiukan kurvin uukäännökselle melko itsenäisesti. Onneksi putki on Artusta hauska ja herra hekeutui sinne hyvin.
Toinen rata oli taas kunnon paahtamisrata. Radalla oli keinu, aa, pussi, pituus, putki ja iso liuta aitoja. Ei siis kovin paljon räksytystilanteita, kun saatiin vaan päästää täydellä teholla eteenpäin. Keinu meni radalla hyvin ja Arttu malttoi hidastaa hyvin joten keinu ja koira laskeutui kauniisti alas asti. Pussi menee myös hyvin kunhan muistaa Arttua kannustaa koko ajan ettei A puolla pussissa minuun päin (jolloin tulee törmäysvaara). Oli kyllä tosi kiva rata.
Yksittäisenä harjoittelimme Aa:ta sekä keppejä. Kepit meni normityylillä tosi mukavasti ja Arttu jaksoi niitä tahkota. Välillä kyllä pidettiin taukoa. Harjoiteltiin myös väärältä puolelta ohjaamista siten, että namialusta ohjasi Artun taas ekasta välistä. Siitä oli sitten Artun huomattavasti helpompi jatkaa kepit loppuun. Kehittymistä siis löytyy
Huomenna on minulla ja Artulla uuden koitoksen eka treenikerta..jännittää. Siitä lisää treeniblogissa myöhemmin.
Ulpun kahden viikon treenit
Viimeinkin kerkesin koneen ääreen. On niin ollut menoa ja säätöä, ettei oo kerinnyt treeniblogiin kamalasti paneutua. Nyt tilanne sitten korjaantuu :D
VIIME VIIKON TREENAILUT
Viime viikolla meillä oli veeeiset treenit Killerillä ja jälleen oli kuvioissa uusia kivoja esteitä. Keinua harjoiteltiin ekaa kertaa siten, että se oli aivan matalana ja joku oli sitten varovasti nostamassa takaa, ettei keinu heti rämähsä alas. Itse olin kiinni Ulpun valjaissa, ettei vieraiden ihmisten liikä läheisyys vaikeuta Ulpun suoritusta. Keinun loppukontaktilla käytimme jälleen namialustaa. Hyvin Ulpu keinulle uskalsi mennä. Siitä olen tosi iloinen.
Toinen uusi este oli sitten pöytä. Ulpu tajusi pöydän idean tosi äkkiä ja siinä sainkin otettua Ulpuun vähän etäisyyttä, kun neiti meni pöydällä niin itsenäisesti heti käskyn saatuaan. On se kätevä keksintö se namialusta.
Putkea tehtiin oikein mutkan kanssa ja hyvin se Ulpu sinne meni. Taas oli namialusta putken suulla odottelemassa. Ihan se Ulpu näyttää jo touhusta alkavan innostua.
Kepeillä Ulpu haki jo itse toista väliä eikä apukouluttajatkaan pelota enää niin paljon.
TÄMÄN VIIKON TREENIT VIHERLANDIALLA
Tänä maanantaina olisin siis siirtyminen "Vihrtsuun". Mietin vähän etukäteen, että mitähän Ulpu sanoo kasvihuoneesta, mutta eipä tuo välitänyt uudesta ympäristöstä tuon taivaallista. Hyvä juttu!
Meillä oli jälleen treenauksessa rengas. Rengas menee ihan hyvin sillä tavalla, että minä lähetän ja joku houkuttelee samalla namin kanssa tai minä itse otan Ulpun renkaan läpi luoksekutsuna. Se, että minä juoksisin renkaan vierellä ohjaamassa on Ulpulle vielä tällä estellä liian vaikeaa. Neiti meni vähän hämilleen tästä. Vähitellen siis edetään ja harjoitellaan irtoamista.
Muurilla meillä oli käytössä vain minimuuri, kun osa estesitä oli vielä matkalla, mutta hyvin saatiin harjoiteltua silläkin. Ulpu vain kerran otti apua ponnistukseen itse muurista. Muuten hyppäsi tosi kauniisti yli. Nyt rupesimmekin siitymään lelulla houkuttelusta siihen, että ohjaan itse sivulta ja Heitän lelun vasta, kun Ulpu on suorittanut esteen. Hyvin toimi. Harjoittelimme irtoamista myös namialustalla, kun Ulpu meinaa välillä vähän vahtailla liikaa minua. Nyt keskittyi hyvin eteenpäin syöksymiseen.
Harjoittelimme myös keppejä. Namialustaa koetettiin tänään laittaa vähän pidemmälle kuin kakkoskepin taaksen. Kyllä se siitä rupeaa vähitellen lutviutumaan. Kouluttaja sanoi, että Ulpulle voisi olla hyvä koettaa jatille pian saapuvia kujakeppejä.
Aa:ta harjoitetiin perinteiseen matiin, mutta lisänä sellainen, että namia laitettiin loppupään namialustan lisäksi myös alkupään kontaktille edesauttamaan, että Ulpu oppii paremmin ottamaan myös alkupään kontaktin.
Lisäksi kouluttaja opetti meille miten harjoitella esim aidan siivekkeen kiertämistä namialustan kanssa ja miten lähteä vähitellen hommaa vaikeuttamaan. Siinä me sitten pyörittiin se siivekkeen läheisyydessä hyvä tovi. Onneksi on ahne koira joka hyvin mielellään haketuu hillopurkin kannen läheisyyteen.
Meidän treeneissä oli mukana pieni jackrusselltyttö. Ulpu kyttäili sitä koko treenien ajan kovin kiinnostuneesti (mutta ei siis vihaisesti).
Kouluttaja kehui, että Ulpu osaa sekä tekee juttuja tosi hienosti ja on kovasti piristynyt jakson aikana. Kehoitti minua ilmoittamaan Ulpu sellaiseen paljon rakkautta vaativien koirien ryhmään ensi jaksolle ;D.
Ulpu reipastuu kerta kerralta ja vieraat ihmiset pelottaa harvemmin. Tai sitten se johtuu siitä, kun meidän "pelottava" treenipari on ollut poissa. Hyvin Ulpu ottaa vierailta herkkuja ja saattaa mennä muutenkin nuuskimaan. Ja ehkä maailman seitsemäs ihme tapahtui kotona eilen. Minä lähdin käymään jossain Ulkona, niin Ulpu oli ennenkuulumattomasti uikuttanut minun perään (tätä se tekee normaalisti vaan Ismon perään). Tämä jos jokin oli outoa. Taitaa siis tarkoittaa sitä, että Ulpun suhde minuun on lähentynyt yhteisen harrastuksen myötä :)
Ulpu dietittää edelleenkin. Se joka iltaruoan jälkeen hakee nahkarullan lelukorista ja järsii sitä jossain yksinään. "Täytyy syödä luuta (ja rappuralli) kun saa niin vähän ruokaa" Ulpu tuumii..
Iloitin Ulpun eilen uudelle treenijaksolle jatko ykkösiin!!
VIIME VIIKON TREENAILUT
Viime viikolla meillä oli veeeiset treenit Killerillä ja jälleen oli kuvioissa uusia kivoja esteitä. Keinua harjoiteltiin ekaa kertaa siten, että se oli aivan matalana ja joku oli sitten varovasti nostamassa takaa, ettei keinu heti rämähsä alas. Itse olin kiinni Ulpun valjaissa, ettei vieraiden ihmisten liikä läheisyys vaikeuta Ulpun suoritusta. Keinun loppukontaktilla käytimme jälleen namialustaa. Hyvin Ulpu keinulle uskalsi mennä. Siitä olen tosi iloinen.
Toinen uusi este oli sitten pöytä. Ulpu tajusi pöydän idean tosi äkkiä ja siinä sainkin otettua Ulpuun vähän etäisyyttä, kun neiti meni pöydällä niin itsenäisesti heti käskyn saatuaan. On se kätevä keksintö se namialusta.
Putkea tehtiin oikein mutkan kanssa ja hyvin se Ulpu sinne meni. Taas oli namialusta putken suulla odottelemassa. Ihan se Ulpu näyttää jo touhusta alkavan innostua.
Kepeillä Ulpu haki jo itse toista väliä eikä apukouluttajatkaan pelota enää niin paljon.
TÄMÄN VIIKON TREENIT VIHERLANDIALLA
Tänä maanantaina olisin siis siirtyminen "Vihrtsuun". Mietin vähän etukäteen, että mitähän Ulpu sanoo kasvihuoneesta, mutta eipä tuo välitänyt uudesta ympäristöstä tuon taivaallista. Hyvä juttu!
Meillä oli jälleen treenauksessa rengas. Rengas menee ihan hyvin sillä tavalla, että minä lähetän ja joku houkuttelee samalla namin kanssa tai minä itse otan Ulpun renkaan läpi luoksekutsuna. Se, että minä juoksisin renkaan vierellä ohjaamassa on Ulpulle vielä tällä estellä liian vaikeaa. Neiti meni vähän hämilleen tästä. Vähitellen siis edetään ja harjoitellaan irtoamista.
Muurilla meillä oli käytössä vain minimuuri, kun osa estesitä oli vielä matkalla, mutta hyvin saatiin harjoiteltua silläkin. Ulpu vain kerran otti apua ponnistukseen itse muurista. Muuten hyppäsi tosi kauniisti yli. Nyt rupesimmekin siitymään lelulla houkuttelusta siihen, että ohjaan itse sivulta ja Heitän lelun vasta, kun Ulpu on suorittanut esteen. Hyvin toimi. Harjoittelimme irtoamista myös namialustalla, kun Ulpu meinaa välillä vähän vahtailla liikaa minua. Nyt keskittyi hyvin eteenpäin syöksymiseen.
Harjoittelimme myös keppejä. Namialustaa koetettiin tänään laittaa vähän pidemmälle kuin kakkoskepin taaksen. Kyllä se siitä rupeaa vähitellen lutviutumaan. Kouluttaja sanoi, että Ulpulle voisi olla hyvä koettaa jatille pian saapuvia kujakeppejä.
Aa:ta harjoitetiin perinteiseen matiin, mutta lisänä sellainen, että namia laitettiin loppupään namialustan lisäksi myös alkupään kontaktille edesauttamaan, että Ulpu oppii paremmin ottamaan myös alkupään kontaktin.
Lisäksi kouluttaja opetti meille miten harjoitella esim aidan siivekkeen kiertämistä namialustan kanssa ja miten lähteä vähitellen hommaa vaikeuttamaan. Siinä me sitten pyörittiin se siivekkeen läheisyydessä hyvä tovi. Onneksi on ahne koira joka hyvin mielellään haketuu hillopurkin kannen läheisyyteen.
Meidän treeneissä oli mukana pieni jackrusselltyttö. Ulpu kyttäili sitä koko treenien ajan kovin kiinnostuneesti (mutta ei siis vihaisesti).
Kouluttaja kehui, että Ulpu osaa sekä tekee juttuja tosi hienosti ja on kovasti piristynyt jakson aikana. Kehoitti minua ilmoittamaan Ulpu sellaiseen paljon rakkautta vaativien koirien ryhmään ensi jaksolle ;D.
Ulpu reipastuu kerta kerralta ja vieraat ihmiset pelottaa harvemmin. Tai sitten se johtuu siitä, kun meidän "pelottava" treenipari on ollut poissa. Hyvin Ulpu ottaa vierailta herkkuja ja saattaa mennä muutenkin nuuskimaan. Ja ehkä maailman seitsemäs ihme tapahtui kotona eilen. Minä lähdin käymään jossain Ulkona, niin Ulpu oli ennenkuulumattomasti uikuttanut minun perään (tätä se tekee normaalisti vaan Ismon perään). Tämä jos jokin oli outoa. Taitaa siis tarkoittaa sitä, että Ulpun suhde minuun on lähentynyt yhteisen harrastuksen myötä :)
Ulpu dietittää edelleenkin. Se joka iltaruoan jälkeen hakee nahkarullan lelukorista ja järsii sitä jossain yksinään. "Täytyy syödä luuta (ja rappuralli) kun saa niin vähän ruokaa" Ulpu tuumii..
Iloitin Ulpun eilen uudelle treenijaksolle jatko ykkösiin!!
tiistai 9. syyskuuta 2008
Kisakoitos
Laukaan agilitykisoissa 7.9.2008
Olihan se aikamoista menoa Vihtavuoressa, mutta tavoiteena olikin päästä kunnialla loppuun..tai ainakin loppuun.
MEDI 1 A-agilityrata, Hyl
Ensimmöinen rata oli aivan kauheaa säätöä ja virheitä yms. tuli vähän jokapaikasta. Mua kyllä jännitti ihan törkeesti ja sen takia varmaan ohjasin ihan päin prinkkalaa. Hylky tuli heti alussa, kun Arttu aidan jälkeen kiersi renkaan. Tämä tosiaan oli jo ennalta arvattavissa, mutta kyllä tuli minun käskykin vähän myöhässä. Sitten seuraava ongelmakohta tuli kun Arttu kileti putkella ja rupesi komentamaan minua. Taas tyuli varmaan käsky liian myöhässä ja epäselvä ohjaus. Keinun Arttu haki hyvin, mutta lentokeinu siitä tuli, vaikka rupesin Arttua jarruttamaan jo heti putken alussa. Pitää nähtäävästi olla paljon jämäkämpi jarruttamisessa kun kisataan. Treeneissä riittää paljon vähempi. Keinun jälkeen tuli keilto aidalla ja taas komenettiin. TAAS vähän myöhäinen käsky. Vitsi mää oon hyvä tässä :). Sitten kutkeen päästyä kaikki menikin oikein hyvin. aina kepeille asti. Viimeisen aidan jälkeen ennen keppejä tuli kämmäys valssin kanssa, mutta päästiin kyllä siitä eteenpäin ihan hyvin. Kepit meni niin huonosti kun vain voi mennä, mutta minä halusin tehdä ne loppuun asti. Arttu komensi ja minä yritin ohjata. Ja sitten kun meinasi vielä keuhkotkin loppua nin hyvää tulee. Loput esteet menikin sitten ihan hyvin. Jeee
MEDI 1 B-agilityrata, Hyl
Tällä radalla kaikki meni jälleen hyvin kepeille asti. Kepit päästiin hitaasti läpi ilman hylkyä.. hähää. Sitten meni aidat hyvin, mutta kolmammella aidalla juuri ennen putkea Arttu kielsi aidan ja kiersi sen vielä minusta katsottuna Ulkokautta vaikka mielestäni käsky tuli ajoissa ja käsikin ohjasi. Olis pitänyt ehkä tehdä tiukempi käänös omalla vartalolla. Voi olla että putkikin herraa houkutteli. Sitten menikin putki, aa ja pituus ihan kivasti vaikka Arttu jäikin AA:n päälle hetkeksi louskuttamaan. Pituuden jälkeen aidalla tuli jonkinmoinen töppäys, kun minä huutelin omiani. Päästiin kuitenkin siitä yli ja putkeen. Putken jälkeen tein mäkelöt ja sain ohjattua Artun melko hyvin aidan kautta keinulle. Jälleen vaan olisi pitänyt ruveta itse jo vartalolla ruveta kääntämään ajoissa. Artun kurvi meni pitkäksi ja se tuli kienulle kyytiin vähän sivusta. En nyt osaa sanoa osuiko se alussa kontaktiin ollenkaan. Muuten keinu meni hyvin ja Arttu odotti hienosti. Töppäys putken suulla, mutta muuten kaikki meni sitten loistavasti renkaalle asti. Rengasta Arttu ei taaskaan suorittanut johtuen ehkä minun puuttuvasta käskystä. Renkaasta ei menty vaikka jäimme sitä korjaamaan. Loppuun siis päästiin.
Kyllä sitä taas oppi paljon. Arttu vaatii tarkkaa ohjausta ja rengasta sekä keppejä pitää työstää urheasti. Oli tosi kiva päivä. Kotimatkalla käytiin vieljä juoksuttaa koiria Leppäveden hiekkamontuilla. Kotona nukkuikin sitten illalla sikeästi kaksi nelijalkaista.
Olihan se aikamoista menoa Vihtavuoressa, mutta tavoiteena olikin päästä kunnialla loppuun..tai ainakin loppuun.
MEDI 1 A-agilityrata, Hyl
Ensimmöinen rata oli aivan kauheaa säätöä ja virheitä yms. tuli vähän jokapaikasta. Mua kyllä jännitti ihan törkeesti ja sen takia varmaan ohjasin ihan päin prinkkalaa. Hylky tuli heti alussa, kun Arttu aidan jälkeen kiersi renkaan. Tämä tosiaan oli jo ennalta arvattavissa, mutta kyllä tuli minun käskykin vähän myöhässä. Sitten seuraava ongelmakohta tuli kun Arttu kileti putkella ja rupesi komentamaan minua. Taas tyuli varmaan käsky liian myöhässä ja epäselvä ohjaus. Keinun Arttu haki hyvin, mutta lentokeinu siitä tuli, vaikka rupesin Arttua jarruttamaan jo heti putken alussa. Pitää nähtäävästi olla paljon jämäkämpi jarruttamisessa kun kisataan. Treeneissä riittää paljon vähempi. Keinun jälkeen tuli keilto aidalla ja taas komenettiin. TAAS vähän myöhäinen käsky. Vitsi mää oon hyvä tässä :). Sitten kutkeen päästyä kaikki menikin oikein hyvin. aina kepeille asti. Viimeisen aidan jälkeen ennen keppejä tuli kämmäys valssin kanssa, mutta päästiin kyllä siitä eteenpäin ihan hyvin. Kepit meni niin huonosti kun vain voi mennä, mutta minä halusin tehdä ne loppuun asti. Arttu komensi ja minä yritin ohjata. Ja sitten kun meinasi vielä keuhkotkin loppua nin hyvää tulee. Loput esteet menikin sitten ihan hyvin. Jeee
MEDI 1 B-agilityrata, Hyl
Tällä radalla kaikki meni jälleen hyvin kepeille asti. Kepit päästiin hitaasti läpi ilman hylkyä.. hähää. Sitten meni aidat hyvin, mutta kolmammella aidalla juuri ennen putkea Arttu kielsi aidan ja kiersi sen vielä minusta katsottuna Ulkokautta vaikka mielestäni käsky tuli ajoissa ja käsikin ohjasi. Olis pitänyt ehkä tehdä tiukempi käänös omalla vartalolla. Voi olla että putkikin herraa houkutteli. Sitten menikin putki, aa ja pituus ihan kivasti vaikka Arttu jäikin AA:n päälle hetkeksi louskuttamaan. Pituuden jälkeen aidalla tuli jonkinmoinen töppäys, kun minä huutelin omiani. Päästiin kuitenkin siitä yli ja putkeen. Putken jälkeen tein mäkelöt ja sain ohjattua Artun melko hyvin aidan kautta keinulle. Jälleen vaan olisi pitänyt ruveta itse jo vartalolla ruveta kääntämään ajoissa. Artun kurvi meni pitkäksi ja se tuli kienulle kyytiin vähän sivusta. En nyt osaa sanoa osuiko se alussa kontaktiin ollenkaan. Muuten keinu meni hyvin ja Arttu odotti hienosti. Töppäys putken suulla, mutta muuten kaikki meni sitten loistavasti renkaalle asti. Rengasta Arttu ei taaskaan suorittanut johtuen ehkä minun puuttuvasta käskystä. Renkaasta ei menty vaikka jäimme sitä korjaamaan. Loppuun siis päästiin.
Kyllä sitä taas oppi paljon. Arttu vaatii tarkkaa ohjausta ja rengasta sekä keppejä pitää työstää urheasti. Oli tosi kiva päivä. Kotimatkalla käytiin vieljä juoksuttaa koiria Leppäveden hiekkamontuilla. Kotona nukkuikin sitten illalla sikeästi kaksi nelijalkaista.
torstai 4. syyskuuta 2008
Ulpukin laihduttaa :)
TAVOITE
-1,5kg
Tiistaina käytiin pyöräilemässä Ulpun ja Minnan kanssa 8km.
Tänään pyöräiltiin Minnan, Artun ja Ulpun kanssa n. 5km.
Hyvin Ulpu jaksaa juosta hyvin mukana ja melko hienosti jo menee vierellä. Harrastamme pyöräilyä hiljaiseen myöhäisis-ilta aikaa, että saadaan mennä rauhassa ilman kanssakulkijoita. Eiköhän se Ulpukin siitä hoikistu. Arttukin oli tällä kertaa mukana juoksemassa. Ihan hyvin sujui, kun Minä menin Artun ja Minna Ulpun kanssa.
Viikonloppuna käytiin Soinin Arpaisilla patikoimassa. Tai minä pyöräilin jalkani kanssa ja Arttu juoksi mukana. Matkaa maastossa tuli yhteensä 7km. Viimeisen 0,5 kilsaa Arttu oli rissalla korissa, kun se rupesi jarruttelemaan menoaan (johtuen jälkijoukosta).
-1,5kg
Tiistaina käytiin pyöräilemässä Ulpun ja Minnan kanssa 8km.
Tänään pyöräiltiin Minnan, Artun ja Ulpun kanssa n. 5km.
Hyvin Ulpu jaksaa juosta hyvin mukana ja melko hienosti jo menee vierellä. Harrastamme pyöräilyä hiljaiseen myöhäisis-ilta aikaa, että saadaan mennä rauhassa ilman kanssakulkijoita. Eiköhän se Ulpukin siitä hoikistu. Arttukin oli tällä kertaa mukana juoksemassa. Ihan hyvin sujui, kun Minä menin Artun ja Minna Ulpun kanssa.
Viikonloppuna käytiin Soinin Arpaisilla patikoimassa. Tai minä pyöräilin jalkani kanssa ja Arttu juoksi mukana. Matkaa maastossa tuli yhteensä 7km. Viimeisen 0,5 kilsaa Arttu oli rissalla korissa, kun se rupesi jarruttelemaan menoaan (johtuen jälkijoukosta).
tiistai 2. syyskuuta 2008
Yksittäisestetreenaajat ja rampa esittäytyy
Tällä viikolla treenit oli aika hidastempoiset, kun tän varvas leikattiin viime viikolla ja sen myötä meno linkuttavaa ja hidasta. Olis syytä olla varvas kunnossa sunnuntain kisoihin mennessä.
ULPUN TREENIT
Ulpun kanssa saatiin tällä viikolla treenata jälleen uusia esteitä sekä vanhoja tuttuja.
Pussi oli meillä heti melkein treenien alussa ja se jännittin putken tapaan Ulpua aluksi tosi kovasti, mutta kyllä sieltä läpi tultiin reippaasti sitten, ku oltiin ekan kerran kynnys ylitetty.
Toinen uusi este oli pituus. Aloitettiin pienestä ja vähitellen suurennettiin ja pikkuisen jopa pidennettiin pituuden pituutta :D. Luoksekutsuna kyseistä estettä siis harjoittelimme. Kyllä se Ulpu tajusi, että siitä pitää yli tulla.
Harjoittelimme myös muuria. Medipalikalla ilman päällysnappuloita ja minipalikalla päällysnappuloiden kanssa. Otettiin luoksekutsuna sekä siten, että ohjasin sivulta ja heitin lelun yli. Kerran Ulpu taisi ponnistaa palikoiden päältä. Kyllä se tästä.
Harjoittelimme myös keppejä vaikka ne ei varsinaisiin treeneihin kuulunutkaan. Laitoin pakkoskepin taakse namialustan ja sitten kun Ulpu tuli välistä taas minun puolelleni niin palkkasin siinä toisen kerran. Ajattelin, etä voisi ruveta käyttämään alustaa Ulpulla enemmänkin. Se on ihan kätevä.
Harjoittelimme myös luoksekutsuna rengasta. Hyvin se Ulpu sieltä reiästä hyppää.
Aa:ta harjoittelimme myös ja loppuun laitettiin tietenkin se jo tutuksi tulut namialusta. Ulpu odottaa hyvin kontaktilla. Istuu odottelemaan, kun pyytää.
Lopuksi vielä piti esittää kouluttajalla muurin suorittaminen Ohjasin itse sivulta ja heitin lelun ylitse, kun ei Ulpua kuitenkaan olisi niin paljon kiinnostanut kouluttajan luokse mennä. Kouluttajamme antoi muurin jälkeen kuitenkin Ulpulle namin ja Ulpua ei edes pelottanut. Hyvä juttu!
Täysikokoista puomia myös piti olla treenattavana, mutta se jäi meiltä väliin.
ARTUN TREENIT..
..oli tällä viikolla vähän erilaiset allekirjoittaneen jalan takia. Treenattiin yksittäisiä siis vaan.
Alussa puoritettiin putkea ja sitten mutkaputkea ja aitaa. Ei valittamista.
Yksittäisenä harjoiteltiin rengasta. Lähinnä vahvistettiin sitä luoksekutsuna. Muutaman kerran otettiin myös aa:ta, kun muut tutustui rataan. Aa menee hyvin, kun vaan muistaa pyytää Arttua himmaamaan (ja tätä minä en koskaan kisoissa muista, kun olen itse niin kiihtynyt..höh!).
Keinua ja rengasta mentiin peräkkäin. Eka keinua ja siitä sitten renkaalle. Kyllä se Arttu rupeaa vähitellen sen renkaankin läpi menemään. Keinulla harjoiteltiin myös sitä, että jätän Artun kontaktille ja jatkan itse matkaa. Hyvin odotti ilman kärkkymistä.
Kentän laidalta löytyi myös lyhyet kepit ja niitä tahkottiin sitten ehkä eniten. Otettiin ihan normaaliin tapaan ja sitten siltä ns. väärältä puolelta. Minun väärällä puolella oleminen on ollut Artulle vähän vaikeaa, ku ollaan sitä niin vähän harjoteltu. Arttu meinasi aina tulla ekan välin sieltä vasemmalta puolelta missä minä olin. Tein sitten niin, että laitoin Artun odottamaan keppien alkuun siten, että Arttu näki hyvin ekan välin. Sitten kakkoskepin "taakse" namialusta joten ahne koira ei voinut muuta kuin käskyn saatuaan mennä ekasta välistä suoraan hoikuttelevalle namialustalle. Siitä olisin sitten helppo jatkaa kepit loppuun. Vähitellen etenee tämäkin.
Viikonlopun kisat jännitää ihan törkeesti. Sitten radallajännitys taas unohtuu.
ULPUN TREENIT
Ulpun kanssa saatiin tällä viikolla treenata jälleen uusia esteitä sekä vanhoja tuttuja.
Pussi oli meillä heti melkein treenien alussa ja se jännittin putken tapaan Ulpua aluksi tosi kovasti, mutta kyllä sieltä läpi tultiin reippaasti sitten, ku oltiin ekan kerran kynnys ylitetty.
Toinen uusi este oli pituus. Aloitettiin pienestä ja vähitellen suurennettiin ja pikkuisen jopa pidennettiin pituuden pituutta :D. Luoksekutsuna kyseistä estettä siis harjoittelimme. Kyllä se Ulpu tajusi, että siitä pitää yli tulla.
Harjoittelimme myös muuria. Medipalikalla ilman päällysnappuloita ja minipalikalla päällysnappuloiden kanssa. Otettiin luoksekutsuna sekä siten, että ohjasin sivulta ja heitin lelun yli. Kerran Ulpu taisi ponnistaa palikoiden päältä. Kyllä se tästä.
Harjoittelimme myös keppejä vaikka ne ei varsinaisiin treeneihin kuulunutkaan. Laitoin pakkoskepin taakse namialustan ja sitten kun Ulpu tuli välistä taas minun puolelleni niin palkkasin siinä toisen kerran. Ajattelin, etä voisi ruveta käyttämään alustaa Ulpulla enemmänkin. Se on ihan kätevä.
Harjoittelimme myös luoksekutsuna rengasta. Hyvin se Ulpu sieltä reiästä hyppää.
Aa:ta harjoittelimme myös ja loppuun laitettiin tietenkin se jo tutuksi tulut namialusta. Ulpu odottaa hyvin kontaktilla. Istuu odottelemaan, kun pyytää.
Lopuksi vielä piti esittää kouluttajalla muurin suorittaminen Ohjasin itse sivulta ja heitin lelun ylitse, kun ei Ulpua kuitenkaan olisi niin paljon kiinnostanut kouluttajan luokse mennä. Kouluttajamme antoi muurin jälkeen kuitenkin Ulpulle namin ja Ulpua ei edes pelottanut. Hyvä juttu!
Täysikokoista puomia myös piti olla treenattavana, mutta se jäi meiltä väliin.
ARTUN TREENIT..
..oli tällä viikolla vähän erilaiset allekirjoittaneen jalan takia. Treenattiin yksittäisiä siis vaan.
Alussa puoritettiin putkea ja sitten mutkaputkea ja aitaa. Ei valittamista.
Yksittäisenä harjoiteltiin rengasta. Lähinnä vahvistettiin sitä luoksekutsuna. Muutaman kerran otettiin myös aa:ta, kun muut tutustui rataan. Aa menee hyvin, kun vaan muistaa pyytää Arttua himmaamaan (ja tätä minä en koskaan kisoissa muista, kun olen itse niin kiihtynyt..höh!).
Keinua ja rengasta mentiin peräkkäin. Eka keinua ja siitä sitten renkaalle. Kyllä se Arttu rupeaa vähitellen sen renkaankin läpi menemään. Keinulla harjoiteltiin myös sitä, että jätän Artun kontaktille ja jatkan itse matkaa. Hyvin odotti ilman kärkkymistä.
Kentän laidalta löytyi myös lyhyet kepit ja niitä tahkottiin sitten ehkä eniten. Otettiin ihan normaaliin tapaan ja sitten siltä ns. väärältä puolelta. Minun väärällä puolella oleminen on ollut Artulle vähän vaikeaa, ku ollaan sitä niin vähän harjoteltu. Arttu meinasi aina tulla ekan välin sieltä vasemmalta puolelta missä minä olin. Tein sitten niin, että laitoin Artun odottamaan keppien alkuun siten, että Arttu näki hyvin ekan välin. Sitten kakkoskepin "taakse" namialusta joten ahne koira ei voinut muuta kuin käskyn saatuaan mennä ekasta välistä suoraan hoikuttelevalle namialustalle. Siitä olisin sitten helppo jatkaa kepit loppuun. Vähitellen etenee tämäkin.
Viikonlopun kisat jännitää ihan törkeesti. Sitten radallajännitys taas unohtuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
