Joo. Ei ole kyllä meikäkkä motivaatio oikein korkealla. Artun kanssa ei olla nyt enää käyty treeneissä sen taannoisen päätöksen jälkeen. Arttu olisi tosi hyvä agilitykoira, mutta en uskalla enää itse mennä sen takia jos tulee joku räjähdysaltis tilanne. Pitäisi saada treenata yksin jossain ilman muita uroksia. Arttu kiihtyy radalla kuin pieni pommi. Ulpun kanssa en ole myöskään käynyt, kun EI VAAN KIINNOSTA! Tai liitäminen on kivaa, mutta kauheeta tervanjuontia aina lähteä paikanpäälle ja sitten tosi pitkäveteistä, kun alussa ei koira osaa muuta kuin yksittäisiä esteitä. Ulpun kanssa muutenkin tosi pitkän kaavan kautta opetella esteitä, kun se ei ole maailman nopein opimaan eikä hakeudu kauhean hyvin esteille. Etenee siis tosi hitaasti ja jos velä sattuu että Ulpu estettä jännää, niin siitä sitten menee hyvä tovi totuttaa neiti kyseisees eseeseen
Hakuakaan ei olla päästy harjoittamaan, kun ei saada ketään kavereita mukaantrenaamaan. Aina homma kaatuu siihen että väki loppuu kesken. En kyllä jaksa enää yrittää, kun kukaan ei koskaan tule tai peruu aivan viimetipassa. Itsellä kun on kuitenkin työkin, niin ei pääse aivan milloin tahansa.
Kohta pääsee onneksi hihtämään. Jotain tekemistä sitten koirillekkin. Olluta aika hiljaiseloa meillä viimeaikoina. Ei yhtikäs mitään tekemsitä.
lauantai 29. marraskuuta 2008
maanantai 10. marraskuuta 2008
Se on loppu nyt
Tänään tein päätöksen lopettaa Artun agilityn treenaamisen.
Ostettiin yksi mölliryhmän irtovuoro kun muuten ollaan periaatteessa treenitauolla. No eipä päästy ekaa rataa edes puoleen, kun Arttu lähti kiskomaan yhden toisessa ryhmässä treenaavan uroksen niskaan. Kauhea rähinä siitä sitten tuli ja hetki kesti saada Arttu seiltä kahden koiran ja kolmen ihmisen sekamelskasta pois. Me lähdettiin sitten heti kotiin, kun minä olin ihan lukossa. Taisi onneksi kaikki selvitä pelkillä pintanaarmuilla.
Ei voi taas tietää mistä se provosoitu, kun oli kyllä aika kaukana tämä koirakko. No eipä ollut vaikea päätös miettiä, että lopetetaanko agility kokonaan.
Minä en ainakaan rupea ressaamaan sillä, että milloin Arttu lähtee johonkin kiskomaan ja ei se ainakaan muille korakoille ole kiva juttu
Ostettiin yksi mölliryhmän irtovuoro kun muuten ollaan periaatteessa treenitauolla. No eipä päästy ekaa rataa edes puoleen, kun Arttu lähti kiskomaan yhden toisessa ryhmässä treenaavan uroksen niskaan. Kauhea rähinä siitä sitten tuli ja hetki kesti saada Arttu seiltä kahden koiran ja kolmen ihmisen sekamelskasta pois. Me lähdettiin sitten heti kotiin, kun minä olin ihan lukossa. Taisi onneksi kaikki selvitä pelkillä pintanaarmuilla.
Ei voi taas tietää mistä se provosoitu, kun oli kyllä aika kaukana tämä koirakko. No eipä ollut vaikea päätös miettiä, että lopetetaanko agility kokonaan.
Minä en ainakaan rupea ressaamaan sillä, että milloin Arttu lähtee johonkin kiskomaan ja ei se ainakaan muille korakoille ole kiva juttu
torstai 30. lokakuuta 2008
Juoksuaika
Juoksua 4,3km ja kävelyä 0,5km päälle. Sade oli kyllä hyytävä :D
Etureidet on vähän punaiset ja pilkulliset kylmyydestä.
Koirat tuli tyytyväisesti mukana. No aluksi Ulpu vähän vedätti perässä, kun keli ei miellyttänyt.
Etureidet on vähän punaiset ja pilkulliset kylmyydestä.
Koirat tuli tyytyväisesti mukana. No aluksi Ulpu vähän vedätti perässä, kun keli ei miellyttänyt.
tiistai 28. lokakuuta 2008
Ulput liitää jälleen
Tänään taas päästiin aloitelemaan Ulpun kanssa uutta agilitykautta. Kun minä ja Ulpu lähdettiin autolla, niin Arttu jäi surkeana huutamaan pihaan, kun pääsi "vaan" lenkille Ismon kanssa. Voi reppanaa.
Ulpu oli taas Viherlandialla aika hajuissa, mutta jaksoi kyllä innolla tehdä, kun vaan alkuun päästiin. Vähän oli jo irtikin :). Isoa mustaa koiraa U vähän säpsyi, mutta muuten oli tosi reipas. Meidän kouluttaja oli Ulpun mielestä myös vähän jännä.
Pituutta teimme heti alkuun. Aluksi luoksekutsuna, kun oli ollut niin iso treenitauko, mutta meni sivustakin ohjaten oikein hyvin sekä namialustalla että ilman. Yksikään palikka ei kaatunut. Se on hyvä juttu. Osaa neiti venyttää hyppyä ilman, että rynnisi palikoiden läpi.
Puomia tehtiin ihan itsenäisesti ja Ulpu meni sen tosi rohkeasti ja reippaasti. LOppuun laitettiin namialusta ja palkkasin siihen sitten ihan kunnolla aina, kun Ulpu odotti hienosti. Testattiin myös puomin alkuun namin laittamista, että Ulpu ottaa alkukontaktin paremmin eikä tule ainakaan niitä liian sivusta ylösnousuja.
Aa meni myös kivasti. Harjoiteltiin samaan tyyliin kuin puomia. Ylösnousun kontaktilla ei tosin käytetty namia. Lopussa alustaa. Hyvin Ulpu kyllä hakee ne kontaktit ja odottaa jos sitä pyydän.
Kepitkin oli Ulpulla ihan hyvin muistissa. Neljää keppiä jo mentiin ihan mukavasti ja ekan välin Ulpu hakee jo tosi hyvin. Ensi kerralla minä vaihdan sitten ohjauspuolta, että tulee sitäkin tehtyä heti alusta asti toisin kuin Artun kanssa.
Radapätkällä oli tarkoitus tehdä 1-3 aitaa ja siitä mutkaputkeen, mutta Ulpu ei halunnut mennä mutkalliseen tällä kertaa ollenkaan. Suorakin teetti aluksi töitä. Saattoi osittain johtua kouluttajan jännäämisestä ja pimeästä nurkkauksesta. Pari kertaa kun Ulpu meni suoran putken niin lopetimme sitten siihen. Tehtiin pari aitaa. Ne meni kivasti.
Lopuksi siirrettiin suora putki valoisaan paikkaan ja hyvin Ulpu sinne meni. Yhdessä vietiin aluksi namialusta ja sitten vaan suorittamaan. Meni kerran jopa ilman pyyntöä sinne putkeen temuamaan..hassu koira.
On kyllä kiva välillä treenata ainoastaan rauhallisen koiran kanssa, kun Arttu on taas niin tulinen treenattava nykyään. Se toivottavasti on kausiluontoista.
Ulpu oli taas Viherlandialla aika hajuissa, mutta jaksoi kyllä innolla tehdä, kun vaan alkuun päästiin. Vähän oli jo irtikin :). Isoa mustaa koiraa U vähän säpsyi, mutta muuten oli tosi reipas. Meidän kouluttaja oli Ulpun mielestä myös vähän jännä.
Pituutta teimme heti alkuun. Aluksi luoksekutsuna, kun oli ollut niin iso treenitauko, mutta meni sivustakin ohjaten oikein hyvin sekä namialustalla että ilman. Yksikään palikka ei kaatunut. Se on hyvä juttu. Osaa neiti venyttää hyppyä ilman, että rynnisi palikoiden läpi.
Puomia tehtiin ihan itsenäisesti ja Ulpu meni sen tosi rohkeasti ja reippaasti. LOppuun laitettiin namialusta ja palkkasin siihen sitten ihan kunnolla aina, kun Ulpu odotti hienosti. Testattiin myös puomin alkuun namin laittamista, että Ulpu ottaa alkukontaktin paremmin eikä tule ainakaan niitä liian sivusta ylösnousuja.
Aa meni myös kivasti. Harjoiteltiin samaan tyyliin kuin puomia. Ylösnousun kontaktilla ei tosin käytetty namia. Lopussa alustaa. Hyvin Ulpu kyllä hakee ne kontaktit ja odottaa jos sitä pyydän.
Kepitkin oli Ulpulla ihan hyvin muistissa. Neljää keppiä jo mentiin ihan mukavasti ja ekan välin Ulpu hakee jo tosi hyvin. Ensi kerralla minä vaihdan sitten ohjauspuolta, että tulee sitäkin tehtyä heti alusta asti toisin kuin Artun kanssa.
Radapätkällä oli tarkoitus tehdä 1-3 aitaa ja siitä mutkaputkeen, mutta Ulpu ei halunnut mennä mutkalliseen tällä kertaa ollenkaan. Suorakin teetti aluksi töitä. Saattoi osittain johtua kouluttajan jännäämisestä ja pimeästä nurkkauksesta. Pari kertaa kun Ulpu meni suoran putken niin lopetimme sitten siihen. Tehtiin pari aitaa. Ne meni kivasti.
Lopuksi siirrettiin suora putki valoisaan paikkaan ja hyvin Ulpu sinne meni. Yhdessä vietiin aluksi namialusta ja sitten vaan suorittamaan. Meni kerran jopa ilman pyyntöä sinne putkeen temuamaan..hassu koira.
On kyllä kiva välillä treenata ainoastaan rauhallisen koiran kanssa, kun Arttu on taas niin tulinen treenattava nykyään. Se toivottavasti on kausiluontoista.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Ahkeraa ravaamista
Tänään taas mentiin pakarat paukkuen.
Juoksimme reilut 3km urheasti vesisadetta uhmaten.
Juoksimme reilut 3km urheasti vesisadetta uhmaten.
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
Ison tauon jälkeen
Johan on kestänyt taas edellisestä treenikerrasta. Minä olen ollut sairaana ison tovin ja sitten ei olla muuten päästy. Hakua on parikin kertaa pitänyt mennä tekemään, mutta ei ole oikein löytynyt hakukavereita :(
Nyt on kuitenkin päästy juoksemaan, kun Henna on jälleen elävien kirjoissa. On se kyllä ihan hauskaa, kun vähitellen sitä alkaa jaksamaan jo enemmän kuin kilsan :D. Arttukaan ei enää hinaa kuin heikkopäinen. Sellaiset viileät ja kuivat kelit on parhaita juoksemiseen, mutta sadekkaan ei oikeastaan haittaa. Täysiä vaan.
Ulpulla alkaa tiistaina agility jatko1 ryhmässä. Onneksi saatiin vaihdettua yhden koirakon kanssa paikkoja, kun meidät oli laiytettu sellaiselle päivälle joka ei meille sovi. On se kiva kun toiveita ei edes viitsitä vilkaista. Arttukin oli laitettu sellaiselle päivälle minkä olin ilmoittanut epäsopivaksi. Arttu viettää nyt sitten treenitaukoa, kun en jaksanut ruveta vaihtamaan. Varmaan tekee Artulle ihan hyvää kunnon loma. Tehdään sitten muita juttuja sen aikaa.
Nyt on kuitenkin päästy juoksemaan, kun Henna on jälleen elävien kirjoissa. On se kyllä ihan hauskaa, kun vähitellen sitä alkaa jaksamaan jo enemmän kuin kilsan :D. Arttukaan ei enää hinaa kuin heikkopäinen. Sellaiset viileät ja kuivat kelit on parhaita juoksemiseen, mutta sadekkaan ei oikeastaan haittaa. Täysiä vaan.
Ulpulla alkaa tiistaina agility jatko1 ryhmässä. Onneksi saatiin vaihdettua yhden koirakon kanssa paikkoja, kun meidät oli laiytettu sellaiselle päivälle joka ei meille sovi. On se kiva kun toiveita ei edes viitsitä vilkaista. Arttukin oli laitettu sellaiselle päivälle minkä olin ilmoittanut epäsopivaksi. Arttu viettää nyt sitten treenitaukoa, kun en jaksanut ruveta vaihtamaan. Varmaan tekee Artulle ihan hyvää kunnon loma. Tehdään sitten muita juttuja sen aikaa.
maanantai 29. syyskuuta 2008
Riekkukoira treenaa
Tänään meillä olikin Ulpun kanssa tosi kiva treenipäivä. Ulpu oli alkutreeneistä aika lailla hajujen maailmassa, kun joku oli kylvänyt kasvihuoneeseen mm. nakkeja. Sitten kun vauhtiin päästiin niin meni oikein hyvin.
Ensimmäisen ä me tehtiin kenua joka oli ihan oikea ja iso. Minä pidin Ulpun valjaista kiinni ja apukouluttaja kippasi keinua hitaasti. Oikein kivasti meni. Namialusta odotti heti alastulolla ja palkkasin Ulpua alustalle vielä muutaman kerran.
Sitten meillä olikin vuorossa pituutta. Aluksi lautettiin kaksi palaa ja sitten kun se meni ok, niin lisättiin kolmas. Pituutta otettiin luoksekutsuna. Välillä Ulpulta meinasi vähän hypyn pituus loppua, mutta hyvin se loikka siitä venyt, kun vähän vaan innosti.
Hypättiin myös aitaa ja sekin meni Ulpulta mallikkaasti. Minä ohjasin sivusta ja namialusta odotti aidan takana. Harjoiteltiin myös vaikeammista kulmista hyppäämistä.
Keppejä tehtiin vain muutama kertaa , että saataisiin Ulpu niistä innostuman. Jälleen laitettiin namialusta kakkoskepin taakse ja siten kun ulpu oli alustalla, niin vedin sen toisesta välistä toisen namin kanssa.
Putkea harjoiteltiin sekä suorana, että uu:n mallisena. Aluksi mentiin meille uutta mustaa putkea ihan suorana. Vietiin eka yhdessä namialusta putken suulle ja sitten mentiin suorittamaan. Ihan hyvin Ulpu sinne putkeen meni ja minä juoksin hihkuen vierellä. Uu:n mallista putkea Ulpu vähän ihmetteli aluksi, mutta meni sinne kyllä lopujen lopuksi oikein hienosti.
Tänään harjoiteltiin lelupalkkaa oikein urakalla. Otin kotoa mukaan iki-ihanan vinkuvan krokotiilin jonka ajattelin pyhittää kokonaan Ulpun agilityleluksi. Tähän mennessä Ulpua ei ole lelut (ei edes vinkuvat) kentällä kiinnostanut, mutta krokotiili kyllä vei voiton loppujen lopuksi ja maan haistelu ei ollut enää niin kivaa. Aina taukojen aikana vähän revittiin krokotiilia ja se olikin Ulpun mielestä tosi kiva vaikka vinkuminenkin lakkasi. Muutaman kerran palkkasinkin krokotiililla ja annoin Ulpun voittaa vetoleikin. Nä'tisti Ulpu siitä kuitenkin aina malttoi luopua ja palkkasin kun päästi irti.
Henna oli kyllä tosi ylpeä Pulpusta tänään. On se rohkea tyttö nykyään!!!!
Krokotiili korjattiin kotona jesseteipillä ;D
Ensimmäisen ä me tehtiin kenua joka oli ihan oikea ja iso. Minä pidin Ulpun valjaista kiinni ja apukouluttaja kippasi keinua hitaasti. Oikein kivasti meni. Namialusta odotti heti alastulolla ja palkkasin Ulpua alustalle vielä muutaman kerran.
Sitten meillä olikin vuorossa pituutta. Aluksi lautettiin kaksi palaa ja sitten kun se meni ok, niin lisättiin kolmas. Pituutta otettiin luoksekutsuna. Välillä Ulpulta meinasi vähän hypyn pituus loppua, mutta hyvin se loikka siitä venyt, kun vähän vaan innosti.
Hypättiin myös aitaa ja sekin meni Ulpulta mallikkaasti. Minä ohjasin sivusta ja namialusta odotti aidan takana. Harjoiteltiin myös vaikeammista kulmista hyppäämistä.
Keppejä tehtiin vain muutama kertaa , että saataisiin Ulpu niistä innostuman. Jälleen laitettiin namialusta kakkoskepin taakse ja siten kun ulpu oli alustalla, niin vedin sen toisesta välistä toisen namin kanssa.
Putkea harjoiteltiin sekä suorana, että uu:n mallisena. Aluksi mentiin meille uutta mustaa putkea ihan suorana. Vietiin eka yhdessä namialusta putken suulle ja sitten mentiin suorittamaan. Ihan hyvin Ulpu sinne putkeen meni ja minä juoksin hihkuen vierellä. Uu:n mallista putkea Ulpu vähän ihmetteli aluksi, mutta meni sinne kyllä lopujen lopuksi oikein hienosti.
Tänään harjoiteltiin lelupalkkaa oikein urakalla. Otin kotoa mukaan iki-ihanan vinkuvan krokotiilin jonka ajattelin pyhittää kokonaan Ulpun agilityleluksi. Tähän mennessä Ulpua ei ole lelut (ei edes vinkuvat) kentällä kiinnostanut, mutta krokotiili kyllä vei voiton loppujen lopuksi ja maan haistelu ei ollut enää niin kivaa. Aina taukojen aikana vähän revittiin krokotiilia ja se olikin Ulpun mielestä tosi kiva vaikka vinkuminenkin lakkasi. Muutaman kerran palkkasinkin krokotiililla ja annoin Ulpun voittaa vetoleikin. Nä'tisti Ulpu siitä kuitenkin aina malttoi luopua ja palkkasin kun päästi irti.
Henna oli kyllä tosi ylpeä Pulpusta tänään. On se rohkea tyttö nykyään!!!!
Krokotiili korjattiin kotona jesseteipillä ;D
keskiviikko 24. syyskuuta 2008
Haahuilua ja hakuilua metsässä
Tänään oli Artulla ja minulla kiva ilta. Päästiin vähän testailemaan Hakua. Haku on enemmänkin paimekoiralaji, mutta hienosti ja kannustavasti meidät mukaan kuitenkin otettiin. Mentiin metsään lähelle ampumarataa ja neljän ihmisen voimin tehtiin kaksi hakualuetta keskilinjan molemmille puolille. Minä siellä mukana melko pihalla kaikesta. Tein vain työtä käskettynä ja toimin maalimiehenä muiden koirille..jännittäävää. Mukana oli mm. kaksi nahkaa.
Arttu pääsi harjoittelemaan aluksi siten, että Arttu oli kiinni ja katsoi minun kanssa piiloon menevää ja Arttua kutsuvaa maalimiestä. Sitten päästin Artun irti ja sanoin "Ukko". Arttu sinkosi etsimään maalimiestä. Kun maalimieslöytyi ja palkkasi Artun niin sitten hain Artun takaisin remmiin. Oli Arttu ainakin herkuista innoissaan, vaikka ei se ihmisistä kauheasti välitä.
Toinen harjoitus oli sellainen, että lähdettiin maalimiehen kanssa kävelemään samasta pisteestä siten, että me Artun kanssa keskilinjaa eteenpäin ja maalimies samaan tahtiin mesitä viistosti pois päin samalla melua pitäen ja koiraa kutsuen. Sitten maalimies meni piiloona ja Arttu lähetettiin taas Ukkoa katselemaan. Hyvin Arttu ne maalimiehet sieltä metsästä aina löysi.
Sovittiin, että ensi kerralla tehdään Artulle sellainen harjoitus, että se joutuu lähteä etsimään minun kanssani maalimeistä piilosta ilman, että se on nähnyt sen etukäteen temmeltävän metsässä. Aika jännää touhua.
Tarkoitis on siis vielä opettaa Arttu ilmoittamaan löytyneestä maalimiehestä esim. haukkumalla. Aika näyttää miten Arttu tähän harratukseen tykästyy. Minusta se ainakin oli kivaa. Nikkise ja heidän nahkalapsikin pääsee mukaan hakuilemaan kunhan lapsi ensin kotiutuu.
Arttu pääsi harjoittelemaan aluksi siten, että Arttu oli kiinni ja katsoi minun kanssa piiloon menevää ja Arttua kutsuvaa maalimiestä. Sitten päästin Artun irti ja sanoin "Ukko". Arttu sinkosi etsimään maalimiestä. Kun maalimieslöytyi ja palkkasi Artun niin sitten hain Artun takaisin remmiin. Oli Arttu ainakin herkuista innoissaan, vaikka ei se ihmisistä kauheasti välitä.
Toinen harjoitus oli sellainen, että lähdettiin maalimiehen kanssa kävelemään samasta pisteestä siten, että me Artun kanssa keskilinjaa eteenpäin ja maalimies samaan tahtiin mesitä viistosti pois päin samalla melua pitäen ja koiraa kutsuen. Sitten maalimies meni piiloona ja Arttu lähetettiin taas Ukkoa katselemaan. Hyvin Arttu ne maalimiehet sieltä metsästä aina löysi.
Sovittiin, että ensi kerralla tehdään Artulle sellainen harjoitus, että se joutuu lähteä etsimään minun kanssani maalimeistä piilosta ilman, että se on nähnyt sen etukäteen temmeltävän metsässä. Aika jännää touhua.
Tarkoitis on siis vielä opettaa Arttu ilmoittamaan löytyneestä maalimiehestä esim. haukkumalla. Aika näyttää miten Arttu tähän harratukseen tykästyy. Minusta se ainakin oli kivaa. Nikkise ja heidän nahkalapsikin pääsee mukaan hakuilemaan kunhan lapsi ensin kotiutuu.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Artun kahden viikon treenit
Tällä kertaa ei sitten tarvi odotella ratapiirroksia, kun tämä ei nyt vaan yksinkertaisesti jaksa piirtää neljää rataa. Pohdin siis vaan tässä nyt tämän ja viime viikon treenejä jollakin tavalla :)
VIIME VIIKON TREENIT
Meni Artun kanssa vähän säätäessä, kun herra taas haukkui pystyyn minun ohjaamista. Nyt opin sellaisen kikan, että saan vislaamalla Artun haukkumisen loppumaan. Koulttaja vähän pohtikin, että kannattaisikohan meidän käväistä mölliryhmässä, koska siellä on lyhyempiä ratoja ja saataisiin sen myötä hioa enemmän ohjaamista ilman että tarttisi yrittää rynniä kokopitkää rataa läpi kamalasti kämmäillen. Ilmoitinkin Artun sitten mölliryhmään. Toivottavasti tästä on apua. Ainakaan virallisiin kisoihin ei mennä ennen kuin saadaa yhteistyö kunnolla sujumaan.VIIME VIIKON TREENIT
Viime viikon ratoja miettiessä tuumailin, että sellaiset nopeat pätkät menee meillä yleensä poikkeuksetta hyvin. Ongelmaa tuottaa sitten nämä pienellä alueella pyöritykset joissa minä kämmäilen ja Arttu hermostuu.
Aidoilla Arttu on kyllä tosi kärppänä. Ei paljoa rimoja tipu, kun herra kiitää häntä putkellä. Aika hyvin ollaan saatu myös sellaiset hommat hallintaan, että miten ohjaan Artun jonkun todella puoleensavetävän esteen (esim. puomin) ohi. Monesti on ollut se, että Arttu vaan menee sinne lemppariesteelle vaikka tekisi itse kärrynpyöriä (en muuten oikeesti edes osaa kärrynpyörää).
Kepit radalla kyllä tuottaa suunnatonta tuskaa, mutta yksittäisenä menee ihan hyvin. Vähitellen myös minun ohjatessa toiseltas puolelta.
Kontakteille jämähtämistä vahvistetaan koko ajan ja yhä paremmin Arttu sinne jämähtää vaikka olisi kuinka innoissaan tahansa. Irtoamista saisi kyllä ahvistaa vaikka se käytännössä onnistuukin ihan hyvin, mutta pitkillä suorilla sitä tarvittaisiin enemmän.
Toinen rata me suoritettiin aika nopealla tahdilla ja melkein säkkipimeässä. Siitä ei kamalasti ole muuta sanottavaa, kuin että rengas meni radalla hyvin. Jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!
Yleisenä kommenttinä, että takaaleikkaukset ja mäkelöt myös menee nykyään tosi kivasti.
TÄMÄN VIIKON TREENIT
Eilen siis jatkettiin treenailua Artun kanssa heti Ulpun treenien perään.
Eka rata olikin aikamoista pyörittelyt. Välillä Artu vähän kiljahteli minulle, mutta rengasta lukuunottamatta meni oikein kivasti. Radalla oli yksi pakollinen kinkkinen takaaleikkaus, mutta se meni ihan ok. Putkelle lähettämistä harjoiteltiin siten, että itse ei saanut mennä tiettyä kohtaa lähemmäs putken suuta vaan koiran piti lähettää putkelle kauempaa. Kaiken lisäksi putken suu sojotti vielä aivan toiseen suuntaan joten koira joutui tehdä tiukan kurvin uukäännökselle melko itsenäisesti. Onneksi putki on Artusta hauska ja herra hekeutui sinne hyvin.
Toinen rata oli taas kunnon paahtamisrata. Radalla oli keinu, aa, pussi, pituus, putki ja iso liuta aitoja. Ei siis kovin paljon räksytystilanteita, kun saatiin vaan päästää täydellä teholla eteenpäin. Keinu meni radalla hyvin ja Arttu malttoi hidastaa hyvin joten keinu ja koira laskeutui kauniisti alas asti. Pussi menee myös hyvin kunhan muistaa Arttua kannustaa koko ajan ettei A puolla pussissa minuun päin (jolloin tulee törmäysvaara). Oli kyllä tosi kiva rata.
Yksittäisenä harjoittelimme Aa:ta sekä keppejä. Kepit meni normityylillä tosi mukavasti ja Arttu jaksoi niitä tahkota. Välillä kyllä pidettiin taukoa. Harjoiteltiin myös väärältä puolelta ohjaamista siten, että namialusta ohjasi Artun taas ekasta välistä. Siitä oli sitten Artun huomattavasti helpompi jatkaa kepit loppuun. Kehittymistä siis löytyy
Huomenna on minulla ja Artulla uuden koitoksen eka treenikerta..jännittää. Siitä lisää treeniblogissa myöhemmin.
Ulpun kahden viikon treenit
Viimeinkin kerkesin koneen ääreen. On niin ollut menoa ja säätöä, ettei oo kerinnyt treeniblogiin kamalasti paneutua. Nyt tilanne sitten korjaantuu :D
VIIME VIIKON TREENAILUT
Viime viikolla meillä oli veeeiset treenit Killerillä ja jälleen oli kuvioissa uusia kivoja esteitä. Keinua harjoiteltiin ekaa kertaa siten, että se oli aivan matalana ja joku oli sitten varovasti nostamassa takaa, ettei keinu heti rämähsä alas. Itse olin kiinni Ulpun valjaissa, ettei vieraiden ihmisten liikä läheisyys vaikeuta Ulpun suoritusta. Keinun loppukontaktilla käytimme jälleen namialustaa. Hyvin Ulpu keinulle uskalsi mennä. Siitä olen tosi iloinen.
Toinen uusi este oli sitten pöytä. Ulpu tajusi pöydän idean tosi äkkiä ja siinä sainkin otettua Ulpuun vähän etäisyyttä, kun neiti meni pöydällä niin itsenäisesti heti käskyn saatuaan. On se kätevä keksintö se namialusta.
Putkea tehtiin oikein mutkan kanssa ja hyvin se Ulpu sinne meni. Taas oli namialusta putken suulla odottelemassa. Ihan se Ulpu näyttää jo touhusta alkavan innostua.
Kepeillä Ulpu haki jo itse toista väliä eikä apukouluttajatkaan pelota enää niin paljon.
TÄMÄN VIIKON TREENIT VIHERLANDIALLA
Tänä maanantaina olisin siis siirtyminen "Vihrtsuun". Mietin vähän etukäteen, että mitähän Ulpu sanoo kasvihuoneesta, mutta eipä tuo välitänyt uudesta ympäristöstä tuon taivaallista. Hyvä juttu!
Meillä oli jälleen treenauksessa rengas. Rengas menee ihan hyvin sillä tavalla, että minä lähetän ja joku houkuttelee samalla namin kanssa tai minä itse otan Ulpun renkaan läpi luoksekutsuna. Se, että minä juoksisin renkaan vierellä ohjaamassa on Ulpulle vielä tällä estellä liian vaikeaa. Neiti meni vähän hämilleen tästä. Vähitellen siis edetään ja harjoitellaan irtoamista.
Muurilla meillä oli käytössä vain minimuuri, kun osa estesitä oli vielä matkalla, mutta hyvin saatiin harjoiteltua silläkin. Ulpu vain kerran otti apua ponnistukseen itse muurista. Muuten hyppäsi tosi kauniisti yli. Nyt rupesimmekin siitymään lelulla houkuttelusta siihen, että ohjaan itse sivulta ja Heitän lelun vasta, kun Ulpu on suorittanut esteen. Hyvin toimi. Harjoittelimme irtoamista myös namialustalla, kun Ulpu meinaa välillä vähän vahtailla liikaa minua. Nyt keskittyi hyvin eteenpäin syöksymiseen.
Harjoittelimme myös keppejä. Namialustaa koetettiin tänään laittaa vähän pidemmälle kuin kakkoskepin taaksen. Kyllä se siitä rupeaa vähitellen lutviutumaan. Kouluttaja sanoi, että Ulpulle voisi olla hyvä koettaa jatille pian saapuvia kujakeppejä.
Aa:ta harjoitetiin perinteiseen matiin, mutta lisänä sellainen, että namia laitettiin loppupään namialustan lisäksi myös alkupään kontaktille edesauttamaan, että Ulpu oppii paremmin ottamaan myös alkupään kontaktin.
Lisäksi kouluttaja opetti meille miten harjoitella esim aidan siivekkeen kiertämistä namialustan kanssa ja miten lähteä vähitellen hommaa vaikeuttamaan. Siinä me sitten pyörittiin se siivekkeen läheisyydessä hyvä tovi. Onneksi on ahne koira joka hyvin mielellään haketuu hillopurkin kannen läheisyyteen.
Meidän treeneissä oli mukana pieni jackrusselltyttö. Ulpu kyttäili sitä koko treenien ajan kovin kiinnostuneesti (mutta ei siis vihaisesti).
Kouluttaja kehui, että Ulpu osaa sekä tekee juttuja tosi hienosti ja on kovasti piristynyt jakson aikana. Kehoitti minua ilmoittamaan Ulpu sellaiseen paljon rakkautta vaativien koirien ryhmään ensi jaksolle ;D.
Ulpu reipastuu kerta kerralta ja vieraat ihmiset pelottaa harvemmin. Tai sitten se johtuu siitä, kun meidän "pelottava" treenipari on ollut poissa. Hyvin Ulpu ottaa vierailta herkkuja ja saattaa mennä muutenkin nuuskimaan. Ja ehkä maailman seitsemäs ihme tapahtui kotona eilen. Minä lähdin käymään jossain Ulkona, niin Ulpu oli ennenkuulumattomasti uikuttanut minun perään (tätä se tekee normaalisti vaan Ismon perään). Tämä jos jokin oli outoa. Taitaa siis tarkoittaa sitä, että Ulpun suhde minuun on lähentynyt yhteisen harrastuksen myötä :)
Ulpu dietittää edelleenkin. Se joka iltaruoan jälkeen hakee nahkarullan lelukorista ja järsii sitä jossain yksinään. "Täytyy syödä luuta (ja rappuralli) kun saa niin vähän ruokaa" Ulpu tuumii..
Iloitin Ulpun eilen uudelle treenijaksolle jatko ykkösiin!!
VIIME VIIKON TREENAILUT
Viime viikolla meillä oli veeeiset treenit Killerillä ja jälleen oli kuvioissa uusia kivoja esteitä. Keinua harjoiteltiin ekaa kertaa siten, että se oli aivan matalana ja joku oli sitten varovasti nostamassa takaa, ettei keinu heti rämähsä alas. Itse olin kiinni Ulpun valjaissa, ettei vieraiden ihmisten liikä läheisyys vaikeuta Ulpun suoritusta. Keinun loppukontaktilla käytimme jälleen namialustaa. Hyvin Ulpu keinulle uskalsi mennä. Siitä olen tosi iloinen.
Toinen uusi este oli sitten pöytä. Ulpu tajusi pöydän idean tosi äkkiä ja siinä sainkin otettua Ulpuun vähän etäisyyttä, kun neiti meni pöydällä niin itsenäisesti heti käskyn saatuaan. On se kätevä keksintö se namialusta.
Putkea tehtiin oikein mutkan kanssa ja hyvin se Ulpu sinne meni. Taas oli namialusta putken suulla odottelemassa. Ihan se Ulpu näyttää jo touhusta alkavan innostua.
Kepeillä Ulpu haki jo itse toista väliä eikä apukouluttajatkaan pelota enää niin paljon.
TÄMÄN VIIKON TREENIT VIHERLANDIALLA
Tänä maanantaina olisin siis siirtyminen "Vihrtsuun". Mietin vähän etukäteen, että mitähän Ulpu sanoo kasvihuoneesta, mutta eipä tuo välitänyt uudesta ympäristöstä tuon taivaallista. Hyvä juttu!
Meillä oli jälleen treenauksessa rengas. Rengas menee ihan hyvin sillä tavalla, että minä lähetän ja joku houkuttelee samalla namin kanssa tai minä itse otan Ulpun renkaan läpi luoksekutsuna. Se, että minä juoksisin renkaan vierellä ohjaamassa on Ulpulle vielä tällä estellä liian vaikeaa. Neiti meni vähän hämilleen tästä. Vähitellen siis edetään ja harjoitellaan irtoamista.
Muurilla meillä oli käytössä vain minimuuri, kun osa estesitä oli vielä matkalla, mutta hyvin saatiin harjoiteltua silläkin. Ulpu vain kerran otti apua ponnistukseen itse muurista. Muuten hyppäsi tosi kauniisti yli. Nyt rupesimmekin siitymään lelulla houkuttelusta siihen, että ohjaan itse sivulta ja Heitän lelun vasta, kun Ulpu on suorittanut esteen. Hyvin toimi. Harjoittelimme irtoamista myös namialustalla, kun Ulpu meinaa välillä vähän vahtailla liikaa minua. Nyt keskittyi hyvin eteenpäin syöksymiseen.
Harjoittelimme myös keppejä. Namialustaa koetettiin tänään laittaa vähän pidemmälle kuin kakkoskepin taaksen. Kyllä se siitä rupeaa vähitellen lutviutumaan. Kouluttaja sanoi, että Ulpulle voisi olla hyvä koettaa jatille pian saapuvia kujakeppejä.
Aa:ta harjoitetiin perinteiseen matiin, mutta lisänä sellainen, että namia laitettiin loppupään namialustan lisäksi myös alkupään kontaktille edesauttamaan, että Ulpu oppii paremmin ottamaan myös alkupään kontaktin.
Lisäksi kouluttaja opetti meille miten harjoitella esim aidan siivekkeen kiertämistä namialustan kanssa ja miten lähteä vähitellen hommaa vaikeuttamaan. Siinä me sitten pyörittiin se siivekkeen läheisyydessä hyvä tovi. Onneksi on ahne koira joka hyvin mielellään haketuu hillopurkin kannen läheisyyteen.
Meidän treeneissä oli mukana pieni jackrusselltyttö. Ulpu kyttäili sitä koko treenien ajan kovin kiinnostuneesti (mutta ei siis vihaisesti).
Kouluttaja kehui, että Ulpu osaa sekä tekee juttuja tosi hienosti ja on kovasti piristynyt jakson aikana. Kehoitti minua ilmoittamaan Ulpu sellaiseen paljon rakkautta vaativien koirien ryhmään ensi jaksolle ;D.
Ulpu reipastuu kerta kerralta ja vieraat ihmiset pelottaa harvemmin. Tai sitten se johtuu siitä, kun meidän "pelottava" treenipari on ollut poissa. Hyvin Ulpu ottaa vierailta herkkuja ja saattaa mennä muutenkin nuuskimaan. Ja ehkä maailman seitsemäs ihme tapahtui kotona eilen. Minä lähdin käymään jossain Ulkona, niin Ulpu oli ennenkuulumattomasti uikuttanut minun perään (tätä se tekee normaalisti vaan Ismon perään). Tämä jos jokin oli outoa. Taitaa siis tarkoittaa sitä, että Ulpun suhde minuun on lähentynyt yhteisen harrastuksen myötä :)
Ulpu dietittää edelleenkin. Se joka iltaruoan jälkeen hakee nahkarullan lelukorista ja järsii sitä jossain yksinään. "Täytyy syödä luuta (ja rappuralli) kun saa niin vähän ruokaa" Ulpu tuumii..
Iloitin Ulpun eilen uudelle treenijaksolle jatko ykkösiin!!
tiistai 9. syyskuuta 2008
Kisakoitos
Laukaan agilitykisoissa 7.9.2008
Olihan se aikamoista menoa Vihtavuoressa, mutta tavoiteena olikin päästä kunnialla loppuun..tai ainakin loppuun.
MEDI 1 A-agilityrata, Hyl
Ensimmöinen rata oli aivan kauheaa säätöä ja virheitä yms. tuli vähän jokapaikasta. Mua kyllä jännitti ihan törkeesti ja sen takia varmaan ohjasin ihan päin prinkkalaa. Hylky tuli heti alussa, kun Arttu aidan jälkeen kiersi renkaan. Tämä tosiaan oli jo ennalta arvattavissa, mutta kyllä tuli minun käskykin vähän myöhässä. Sitten seuraava ongelmakohta tuli kun Arttu kileti putkella ja rupesi komentamaan minua. Taas tyuli varmaan käsky liian myöhässä ja epäselvä ohjaus. Keinun Arttu haki hyvin, mutta lentokeinu siitä tuli, vaikka rupesin Arttua jarruttamaan jo heti putken alussa. Pitää nähtäävästi olla paljon jämäkämpi jarruttamisessa kun kisataan. Treeneissä riittää paljon vähempi. Keinun jälkeen tuli keilto aidalla ja taas komenettiin. TAAS vähän myöhäinen käsky. Vitsi mää oon hyvä tässä :). Sitten kutkeen päästyä kaikki menikin oikein hyvin. aina kepeille asti. Viimeisen aidan jälkeen ennen keppejä tuli kämmäys valssin kanssa, mutta päästiin kyllä siitä eteenpäin ihan hyvin. Kepit meni niin huonosti kun vain voi mennä, mutta minä halusin tehdä ne loppuun asti. Arttu komensi ja minä yritin ohjata. Ja sitten kun meinasi vielä keuhkotkin loppua nin hyvää tulee. Loput esteet menikin sitten ihan hyvin. Jeee
MEDI 1 B-agilityrata, Hyl
Tällä radalla kaikki meni jälleen hyvin kepeille asti. Kepit päästiin hitaasti läpi ilman hylkyä.. hähää. Sitten meni aidat hyvin, mutta kolmammella aidalla juuri ennen putkea Arttu kielsi aidan ja kiersi sen vielä minusta katsottuna Ulkokautta vaikka mielestäni käsky tuli ajoissa ja käsikin ohjasi. Olis pitänyt ehkä tehdä tiukempi käänös omalla vartalolla. Voi olla että putkikin herraa houkutteli. Sitten menikin putki, aa ja pituus ihan kivasti vaikka Arttu jäikin AA:n päälle hetkeksi louskuttamaan. Pituuden jälkeen aidalla tuli jonkinmoinen töppäys, kun minä huutelin omiani. Päästiin kuitenkin siitä yli ja putkeen. Putken jälkeen tein mäkelöt ja sain ohjattua Artun melko hyvin aidan kautta keinulle. Jälleen vaan olisi pitänyt ruveta itse jo vartalolla ruveta kääntämään ajoissa. Artun kurvi meni pitkäksi ja se tuli kienulle kyytiin vähän sivusta. En nyt osaa sanoa osuiko se alussa kontaktiin ollenkaan. Muuten keinu meni hyvin ja Arttu odotti hienosti. Töppäys putken suulla, mutta muuten kaikki meni sitten loistavasti renkaalle asti. Rengasta Arttu ei taaskaan suorittanut johtuen ehkä minun puuttuvasta käskystä. Renkaasta ei menty vaikka jäimme sitä korjaamaan. Loppuun siis päästiin.
Kyllä sitä taas oppi paljon. Arttu vaatii tarkkaa ohjausta ja rengasta sekä keppejä pitää työstää urheasti. Oli tosi kiva päivä. Kotimatkalla käytiin vieljä juoksuttaa koiria Leppäveden hiekkamontuilla. Kotona nukkuikin sitten illalla sikeästi kaksi nelijalkaista.
Olihan se aikamoista menoa Vihtavuoressa, mutta tavoiteena olikin päästä kunnialla loppuun..tai ainakin loppuun.
MEDI 1 A-agilityrata, Hyl
Ensimmöinen rata oli aivan kauheaa säätöä ja virheitä yms. tuli vähän jokapaikasta. Mua kyllä jännitti ihan törkeesti ja sen takia varmaan ohjasin ihan päin prinkkalaa. Hylky tuli heti alussa, kun Arttu aidan jälkeen kiersi renkaan. Tämä tosiaan oli jo ennalta arvattavissa, mutta kyllä tuli minun käskykin vähän myöhässä. Sitten seuraava ongelmakohta tuli kun Arttu kileti putkella ja rupesi komentamaan minua. Taas tyuli varmaan käsky liian myöhässä ja epäselvä ohjaus. Keinun Arttu haki hyvin, mutta lentokeinu siitä tuli, vaikka rupesin Arttua jarruttamaan jo heti putken alussa. Pitää nähtäävästi olla paljon jämäkämpi jarruttamisessa kun kisataan. Treeneissä riittää paljon vähempi. Keinun jälkeen tuli keilto aidalla ja taas komenettiin. TAAS vähän myöhäinen käsky. Vitsi mää oon hyvä tässä :). Sitten kutkeen päästyä kaikki menikin oikein hyvin. aina kepeille asti. Viimeisen aidan jälkeen ennen keppejä tuli kämmäys valssin kanssa, mutta päästiin kyllä siitä eteenpäin ihan hyvin. Kepit meni niin huonosti kun vain voi mennä, mutta minä halusin tehdä ne loppuun asti. Arttu komensi ja minä yritin ohjata. Ja sitten kun meinasi vielä keuhkotkin loppua nin hyvää tulee. Loput esteet menikin sitten ihan hyvin. Jeee
MEDI 1 B-agilityrata, Hyl
Tällä radalla kaikki meni jälleen hyvin kepeille asti. Kepit päästiin hitaasti läpi ilman hylkyä.. hähää. Sitten meni aidat hyvin, mutta kolmammella aidalla juuri ennen putkea Arttu kielsi aidan ja kiersi sen vielä minusta katsottuna Ulkokautta vaikka mielestäni käsky tuli ajoissa ja käsikin ohjasi. Olis pitänyt ehkä tehdä tiukempi käänös omalla vartalolla. Voi olla että putkikin herraa houkutteli. Sitten menikin putki, aa ja pituus ihan kivasti vaikka Arttu jäikin AA:n päälle hetkeksi louskuttamaan. Pituuden jälkeen aidalla tuli jonkinmoinen töppäys, kun minä huutelin omiani. Päästiin kuitenkin siitä yli ja putkeen. Putken jälkeen tein mäkelöt ja sain ohjattua Artun melko hyvin aidan kautta keinulle. Jälleen vaan olisi pitänyt ruveta itse jo vartalolla ruveta kääntämään ajoissa. Artun kurvi meni pitkäksi ja se tuli kienulle kyytiin vähän sivusta. En nyt osaa sanoa osuiko se alussa kontaktiin ollenkaan. Muuten keinu meni hyvin ja Arttu odotti hienosti. Töppäys putken suulla, mutta muuten kaikki meni sitten loistavasti renkaalle asti. Rengasta Arttu ei taaskaan suorittanut johtuen ehkä minun puuttuvasta käskystä. Renkaasta ei menty vaikka jäimme sitä korjaamaan. Loppuun siis päästiin.
Kyllä sitä taas oppi paljon. Arttu vaatii tarkkaa ohjausta ja rengasta sekä keppejä pitää työstää urheasti. Oli tosi kiva päivä. Kotimatkalla käytiin vieljä juoksuttaa koiria Leppäveden hiekkamontuilla. Kotona nukkuikin sitten illalla sikeästi kaksi nelijalkaista.
torstai 4. syyskuuta 2008
Ulpukin laihduttaa :)
TAVOITE
-1,5kg
Tiistaina käytiin pyöräilemässä Ulpun ja Minnan kanssa 8km.
Tänään pyöräiltiin Minnan, Artun ja Ulpun kanssa n. 5km.
Hyvin Ulpu jaksaa juosta hyvin mukana ja melko hienosti jo menee vierellä. Harrastamme pyöräilyä hiljaiseen myöhäisis-ilta aikaa, että saadaan mennä rauhassa ilman kanssakulkijoita. Eiköhän se Ulpukin siitä hoikistu. Arttukin oli tällä kertaa mukana juoksemassa. Ihan hyvin sujui, kun Minä menin Artun ja Minna Ulpun kanssa.
Viikonloppuna käytiin Soinin Arpaisilla patikoimassa. Tai minä pyöräilin jalkani kanssa ja Arttu juoksi mukana. Matkaa maastossa tuli yhteensä 7km. Viimeisen 0,5 kilsaa Arttu oli rissalla korissa, kun se rupesi jarruttelemaan menoaan (johtuen jälkijoukosta).
-1,5kg
Tiistaina käytiin pyöräilemässä Ulpun ja Minnan kanssa 8km.
Tänään pyöräiltiin Minnan, Artun ja Ulpun kanssa n. 5km.
Hyvin Ulpu jaksaa juosta hyvin mukana ja melko hienosti jo menee vierellä. Harrastamme pyöräilyä hiljaiseen myöhäisis-ilta aikaa, että saadaan mennä rauhassa ilman kanssakulkijoita. Eiköhän se Ulpukin siitä hoikistu. Arttukin oli tällä kertaa mukana juoksemassa. Ihan hyvin sujui, kun Minä menin Artun ja Minna Ulpun kanssa.
Viikonloppuna käytiin Soinin Arpaisilla patikoimassa. Tai minä pyöräilin jalkani kanssa ja Arttu juoksi mukana. Matkaa maastossa tuli yhteensä 7km. Viimeisen 0,5 kilsaa Arttu oli rissalla korissa, kun se rupesi jarruttelemaan menoaan (johtuen jälkijoukosta).
tiistai 2. syyskuuta 2008
Yksittäisestetreenaajat ja rampa esittäytyy
Tällä viikolla treenit oli aika hidastempoiset, kun tän varvas leikattiin viime viikolla ja sen myötä meno linkuttavaa ja hidasta. Olis syytä olla varvas kunnossa sunnuntain kisoihin mennessä.
ULPUN TREENIT
Ulpun kanssa saatiin tällä viikolla treenata jälleen uusia esteitä sekä vanhoja tuttuja.
Pussi oli meillä heti melkein treenien alussa ja se jännittin putken tapaan Ulpua aluksi tosi kovasti, mutta kyllä sieltä läpi tultiin reippaasti sitten, ku oltiin ekan kerran kynnys ylitetty.
Toinen uusi este oli pituus. Aloitettiin pienestä ja vähitellen suurennettiin ja pikkuisen jopa pidennettiin pituuden pituutta :D. Luoksekutsuna kyseistä estettä siis harjoittelimme. Kyllä se Ulpu tajusi, että siitä pitää yli tulla.
Harjoittelimme myös muuria. Medipalikalla ilman päällysnappuloita ja minipalikalla päällysnappuloiden kanssa. Otettiin luoksekutsuna sekä siten, että ohjasin sivulta ja heitin lelun yli. Kerran Ulpu taisi ponnistaa palikoiden päältä. Kyllä se tästä.
Harjoittelimme myös keppejä vaikka ne ei varsinaisiin treeneihin kuulunutkaan. Laitoin pakkoskepin taakse namialustan ja sitten kun Ulpu tuli välistä taas minun puolelleni niin palkkasin siinä toisen kerran. Ajattelin, etä voisi ruveta käyttämään alustaa Ulpulla enemmänkin. Se on ihan kätevä.
Harjoittelimme myös luoksekutsuna rengasta. Hyvin se Ulpu sieltä reiästä hyppää.
Aa:ta harjoittelimme myös ja loppuun laitettiin tietenkin se jo tutuksi tulut namialusta. Ulpu odottaa hyvin kontaktilla. Istuu odottelemaan, kun pyytää.
Lopuksi vielä piti esittää kouluttajalla muurin suorittaminen Ohjasin itse sivulta ja heitin lelun ylitse, kun ei Ulpua kuitenkaan olisi niin paljon kiinnostanut kouluttajan luokse mennä. Kouluttajamme antoi muurin jälkeen kuitenkin Ulpulle namin ja Ulpua ei edes pelottanut. Hyvä juttu!
Täysikokoista puomia myös piti olla treenattavana, mutta se jäi meiltä väliin.
ARTUN TREENIT..
..oli tällä viikolla vähän erilaiset allekirjoittaneen jalan takia. Treenattiin yksittäisiä siis vaan.
Alussa puoritettiin putkea ja sitten mutkaputkea ja aitaa. Ei valittamista.
Yksittäisenä harjoiteltiin rengasta. Lähinnä vahvistettiin sitä luoksekutsuna. Muutaman kerran otettiin myös aa:ta, kun muut tutustui rataan. Aa menee hyvin, kun vaan muistaa pyytää Arttua himmaamaan (ja tätä minä en koskaan kisoissa muista, kun olen itse niin kiihtynyt..höh!).
Keinua ja rengasta mentiin peräkkäin. Eka keinua ja siitä sitten renkaalle. Kyllä se Arttu rupeaa vähitellen sen renkaankin läpi menemään. Keinulla harjoiteltiin myös sitä, että jätän Artun kontaktille ja jatkan itse matkaa. Hyvin odotti ilman kärkkymistä.
Kentän laidalta löytyi myös lyhyet kepit ja niitä tahkottiin sitten ehkä eniten. Otettiin ihan normaaliin tapaan ja sitten siltä ns. väärältä puolelta. Minun väärällä puolella oleminen on ollut Artulle vähän vaikeaa, ku ollaan sitä niin vähän harjoteltu. Arttu meinasi aina tulla ekan välin sieltä vasemmalta puolelta missä minä olin. Tein sitten niin, että laitoin Artun odottamaan keppien alkuun siten, että Arttu näki hyvin ekan välin. Sitten kakkoskepin "taakse" namialusta joten ahne koira ei voinut muuta kuin käskyn saatuaan mennä ekasta välistä suoraan hoikuttelevalle namialustalle. Siitä olisin sitten helppo jatkaa kepit loppuun. Vähitellen etenee tämäkin.
Viikonlopun kisat jännitää ihan törkeesti. Sitten radallajännitys taas unohtuu.
ULPUN TREENIT
Ulpun kanssa saatiin tällä viikolla treenata jälleen uusia esteitä sekä vanhoja tuttuja.
Pussi oli meillä heti melkein treenien alussa ja se jännittin putken tapaan Ulpua aluksi tosi kovasti, mutta kyllä sieltä läpi tultiin reippaasti sitten, ku oltiin ekan kerran kynnys ylitetty.
Toinen uusi este oli pituus. Aloitettiin pienestä ja vähitellen suurennettiin ja pikkuisen jopa pidennettiin pituuden pituutta :D. Luoksekutsuna kyseistä estettä siis harjoittelimme. Kyllä se Ulpu tajusi, että siitä pitää yli tulla.
Harjoittelimme myös muuria. Medipalikalla ilman päällysnappuloita ja minipalikalla päällysnappuloiden kanssa. Otettiin luoksekutsuna sekä siten, että ohjasin sivulta ja heitin lelun yli. Kerran Ulpu taisi ponnistaa palikoiden päältä. Kyllä se tästä.
Harjoittelimme myös keppejä vaikka ne ei varsinaisiin treeneihin kuulunutkaan. Laitoin pakkoskepin taakse namialustan ja sitten kun Ulpu tuli välistä taas minun puolelleni niin palkkasin siinä toisen kerran. Ajattelin, etä voisi ruveta käyttämään alustaa Ulpulla enemmänkin. Se on ihan kätevä.
Harjoittelimme myös luoksekutsuna rengasta. Hyvin se Ulpu sieltä reiästä hyppää.
Aa:ta harjoittelimme myös ja loppuun laitettiin tietenkin se jo tutuksi tulut namialusta. Ulpu odottaa hyvin kontaktilla. Istuu odottelemaan, kun pyytää.
Lopuksi vielä piti esittää kouluttajalla muurin suorittaminen Ohjasin itse sivulta ja heitin lelun ylitse, kun ei Ulpua kuitenkaan olisi niin paljon kiinnostanut kouluttajan luokse mennä. Kouluttajamme antoi muurin jälkeen kuitenkin Ulpulle namin ja Ulpua ei edes pelottanut. Hyvä juttu!
Täysikokoista puomia myös piti olla treenattavana, mutta se jäi meiltä väliin.
ARTUN TREENIT..
..oli tällä viikolla vähän erilaiset allekirjoittaneen jalan takia. Treenattiin yksittäisiä siis vaan.
Alussa puoritettiin putkea ja sitten mutkaputkea ja aitaa. Ei valittamista.
Yksittäisenä harjoiteltiin rengasta. Lähinnä vahvistettiin sitä luoksekutsuna. Muutaman kerran otettiin myös aa:ta, kun muut tutustui rataan. Aa menee hyvin, kun vaan muistaa pyytää Arttua himmaamaan (ja tätä minä en koskaan kisoissa muista, kun olen itse niin kiihtynyt..höh!).
Keinua ja rengasta mentiin peräkkäin. Eka keinua ja siitä sitten renkaalle. Kyllä se Arttu rupeaa vähitellen sen renkaankin läpi menemään. Keinulla harjoiteltiin myös sitä, että jätän Artun kontaktille ja jatkan itse matkaa. Hyvin odotti ilman kärkkymistä.
Kentän laidalta löytyi myös lyhyet kepit ja niitä tahkottiin sitten ehkä eniten. Otettiin ihan normaaliin tapaan ja sitten siltä ns. väärältä puolelta. Minun väärällä puolella oleminen on ollut Artulle vähän vaikeaa, ku ollaan sitä niin vähän harjoteltu. Arttu meinasi aina tulla ekan välin sieltä vasemmalta puolelta missä minä olin. Tein sitten niin, että laitoin Artun odottamaan keppien alkuun siten, että Arttu näki hyvin ekan välin. Sitten kakkoskepin "taakse" namialusta joten ahne koira ei voinut muuta kuin käskyn saatuaan mennä ekasta välistä suoraan hoikuttelevalle namialustalle. Siitä olisin sitten helppo jatkaa kepit loppuun. Vähitellen etenee tämäkin.
Viikonlopun kisat jännitää ihan törkeesti. Sitten radallajännitys taas unohtuu.
torstai 28. elokuuta 2008
Pulput liitää tykimmin
Pienoisen tauon jälkeen ollaan taas palattu agilityn pariin. Muutamat möllikisat on missattu minun kaikenmaailman vaivojen takia ja se vähän ärsyttää koska viikon päästä sunnuntaina on ekat viralliset eikä olla päästy möllikisoihin salaa harjoittelemaan. Toivottavasti on jalka voimissaa silloin kisapäivänä, niin ei jää nekin kisat väliin.
ULPUN TREENIT
Ulpu on kyllä kovasti taas ryhdistäytynyt, vaikka meidän treenipari onkin sen mielestä edelleen aika jännittävä. Harjoitellaan sitten sillä tavalla, että narunpitäjä seiso vähän kauempana eikä aivan Ulpun ahterin takana. Uusina esteinä meillä oli tällä kertaa puomi ja muuri.
Puomi oli treeneissä vain noin 40 cm korkeudessa, ettei satu niin pahasti jos koira hyppää alas ja että koiraa ei ekalla kerralla jännitä aivan niin paljon puomille menoa. Auttamassa oli kaksi apukouluttajaa. Ulpu meni puomille melko hyvin. Loppukontaktille laitettiin nami ja ihan ensimmäisellä nousulla houkutelin namin kanssa, mutta sitäkään ei muilla kerroilla enää tarvittu. Ekalla nousulla Ulpu meinasi vähän kierrellä, mutta ei jännittänyt kuin toista apukouluttajaa hivenen. Kerran Ulpu sitten luiskahtikin puomilta kokonaan alas. Ei muuta kuin uudestaan. Kontaktille jpyysain Ulpun sitten istumaan ja palkkasin hyvin.
Muurilla otin Ulpun aluksi pari kertaa luoksekutsuja ja sen jälkeen taas heitettiin lelua yli siten että itse ohjasin perinteisesti sivulta. Hyvin Ulpu hyppää. Ehkä vähän keskittyy vielä siihen korkeuteen, mutta ehkä se hyppy siitä pitenee ajan kanssa.
Putkella myös saatiin yllättyä tällä kertaa. Aiemmin Ulpu on arastellut putkea aika paljon, mutta nyt meillä oli putki tosi pitkänä suorana ja Ulpu tuli siitä luoksekutsuna läpi heti. meni niin hyvin, että päätimme koettaa sitä, että olen itse lähettämässä ja juoksi putken vierellä. Meni tosi hienosti ja Ulpu oli ihan innoissaan menossa putkeen vaikka minä en ollutkaan toisessa päässä huutelemassa.
Muita esteitä oli aita ja kepit. Niitä harjoiteltiin tuttuun tapaan. Otimme myös namialustan käyttöön oppimisen helpottumiseksi.
ARTUN TREENIT
RATA I
Tällä radalla oli tarkoitus harjoitella takaaleikkauksia. Ohjaajan antamat pakolliset takaaleikkaukset oli esteiden 3 ja 4 sekä 6 ja 7 välissä. Ekat kolme aitaa ohjasin Arttu siten, että juoksin esteiden oikeaa puolta ja sitten takaaleikkasin..tai ainakin yritin..sovitussa kohdassa. Olihan se vähän säätöä, kun Arttu rupesi jarruttelemaan, kun aloin takaaleikkaamaan. Kun tästä selvittiin, niin putkeen Arttu meni oikein hyvin ja minä oikaisin odottamaan aitojen väliin. Tarkoitus oli taas tehdä takaaleikkaus, että olisin päässyt ohjaamaan Arttua (tiukasti oikealle kurvaten) renkaan jälkeiselle aidalle. No Arttu rupesi taas jarruttelemaan. Se on aika hassu, että kotona se tekee rengasta ihan innoissaa, mutta treeneissä se ei ole ollenkaan kivaa. No tämä kohta saatiin luistamaan jotenkin niin päästiin sentään eteenpäin. Renkaan jälkeiset aidat ja putki meni hienosti ja Arttu haki putken suun jälleen oikein hyvin vaikka ei mikään ns. putkihullu olekkaan. Putken jälkeen oli aidan takana odottamassa josta sain sylikäännän kautta ohjattua Artun aidan 12 taakse ja sitten siitä yli renkaalle. Olin tosi onnellinen, kun Arttu hyppäsi renkaan läpi vaikka tultiin melko pahasta kulmasta. Ei siis haitannut yhtään vaikka muuten vähän säädettiinkin :D
RATA II
Tämä olikin sitten se pidempi rata erilaisine kieputuksineen. Aloitimme radan siten, että jätin Artun ekan aidan taakse ja menin itse hieman edemmäs aidan 1 ja 2 vasemmalle puolelle. Alku meni hyviin ja sitä oli hyvä jatkaa kaikki loputkin aidat aina putkelle asti. Itse siis pyörin aitahäkkyrän keskellä juosten edelleen aitojen vasenta puolta. Sitten ohjasin Artun putkeen ja tein itse valssin putken ulostulolle josta meidän oli sitten hyvä jatkaa kepeille ns. oikeinpäin, koska toiselta puolelta suorittaminen on vielä vaikeaa. Kepit meni ihan ok. Välillä Arttu vähän harppaili. Sitten keppien jälkeen päätin kokeilla aidalla menoa siten, että tein vaan itse tiukan kurvin. Ohjasin Artun aidalle ja takaaleikkasin (kouluttaja sanoikin, että ehkä parempi olisi ollut suorittaa kohta siten, että keppien jälkeen teen valssin ja siitä aidalle ilman takaaleikkausta, mutta halusin itse koettaa tuossa kohdassa takaaleikkausta, kun niitä tulee käytettyä melko harvoin ja itse ajattelin, että se olisi nopeampi tapa edetä tässä tilanteessa). Takaaleikauksen jälkeen jatkoin esteiden vasemmalta puolelta ohjaten aina pöydälle asti. Pöytä meni jälleen hyvin. Arttu odottaa siinä aina melko maltillisesti. Pöydä jälkeen jatkoimme aidoille jonka jälkeen tuli "pitkä kuljetus" osuus. Aidan 14 jälkeen tein siis valssin joten Arttu kulki vasenta puoltani seuraavalle aidalle asti. Hyvin malttoi kulkea mukana. Itse olin ehkä liiankin hidas. Sitten lähetin Artun aidalle ja takaaleikkasin itseni puomin vasemmalle puolelle. Arttua ei kyllä tartte paljoa puomille pakottaa. On se niin kiva sen mielestä!! Minä sain juosta kuin heikkopäinen. Puomin kontaktilla olin tosi jämpti ja Arttu jaksoi odotella vaikka kävin vähän kauempana. Suoritimme radan vielä toisen kerran putkesta eteenpäin. Meni oikein mukavasti. Oli kiva rata.
Oikeastaan kaikki muu menee tosi loistavasti. Kun vielä saadaan kepit varmemmiksi ja keppien toinen puoli myös. Sekä se rengas, mutta se on pieni ongelma keppeihin verrattuna. Kotona myös kepit menee paremmin.
ULPUN TREENIT
Ulpu on kyllä kovasti taas ryhdistäytynyt, vaikka meidän treenipari onkin sen mielestä edelleen aika jännittävä. Harjoitellaan sitten sillä tavalla, että narunpitäjä seiso vähän kauempana eikä aivan Ulpun ahterin takana. Uusina esteinä meillä oli tällä kertaa puomi ja muuri.
Puomi oli treeneissä vain noin 40 cm korkeudessa, ettei satu niin pahasti jos koira hyppää alas ja että koiraa ei ekalla kerralla jännitä aivan niin paljon puomille menoa. Auttamassa oli kaksi apukouluttajaa. Ulpu meni puomille melko hyvin. Loppukontaktille laitettiin nami ja ihan ensimmäisellä nousulla houkutelin namin kanssa, mutta sitäkään ei muilla kerroilla enää tarvittu. Ekalla nousulla Ulpu meinasi vähän kierrellä, mutta ei jännittänyt kuin toista apukouluttajaa hivenen. Kerran Ulpu sitten luiskahtikin puomilta kokonaan alas. Ei muuta kuin uudestaan. Kontaktille jpyysain Ulpun sitten istumaan ja palkkasin hyvin.
Muurilla otin Ulpun aluksi pari kertaa luoksekutsuja ja sen jälkeen taas heitettiin lelua yli siten että itse ohjasin perinteisesti sivulta. Hyvin Ulpu hyppää. Ehkä vähän keskittyy vielä siihen korkeuteen, mutta ehkä se hyppy siitä pitenee ajan kanssa.
Putkella myös saatiin yllättyä tällä kertaa. Aiemmin Ulpu on arastellut putkea aika paljon, mutta nyt meillä oli putki tosi pitkänä suorana ja Ulpu tuli siitä luoksekutsuna läpi heti. meni niin hyvin, että päätimme koettaa sitä, että olen itse lähettämässä ja juoksi putken vierellä. Meni tosi hienosti ja Ulpu oli ihan innoissaan menossa putkeen vaikka minä en ollutkaan toisessa päässä huutelemassa.
Muita esteitä oli aita ja kepit. Niitä harjoiteltiin tuttuun tapaan. Otimme myös namialustan käyttöön oppimisen helpottumiseksi.
ARTUN TREENIT
RATA I
Tällä radalla oli tarkoitus harjoitella takaaleikkauksia. Ohjaajan antamat pakolliset takaaleikkaukset oli esteiden 3 ja 4 sekä 6 ja 7 välissä. Ekat kolme aitaa ohjasin Arttu siten, että juoksin esteiden oikeaa puolta ja sitten takaaleikkasin..tai ainakin yritin..sovitussa kohdassa. Olihan se vähän säätöä, kun Arttu rupesi jarruttelemaan, kun aloin takaaleikkaamaan. Kun tästä selvittiin, niin putkeen Arttu meni oikein hyvin ja minä oikaisin odottamaan aitojen väliin. Tarkoitus oli taas tehdä takaaleikkaus, että olisin päässyt ohjaamaan Arttua (tiukasti oikealle kurvaten) renkaan jälkeiselle aidalle. No Arttu rupesi taas jarruttelemaan. Se on aika hassu, että kotona se tekee rengasta ihan innoissaa, mutta treeneissä se ei ole ollenkaan kivaa. No tämä kohta saatiin luistamaan jotenkin niin päästiin sentään eteenpäin. Renkaan jälkeiset aidat ja putki meni hienosti ja Arttu haki putken suun jälleen oikein hyvin vaikka ei mikään ns. putkihullu olekkaan. Putken jälkeen oli aidan takana odottamassa josta sain sylikäännän kautta ohjattua Artun aidan 12 taakse ja sitten siitä yli renkaalle. Olin tosi onnellinen, kun Arttu hyppäsi renkaan läpi vaikka tultiin melko pahasta kulmasta. Ei siis haitannut yhtään vaikka muuten vähän säädettiinkin :D
RATA II
Tämä olikin sitten se pidempi rata erilaisine kieputuksineen. Aloitimme radan siten, että jätin Artun ekan aidan taakse ja menin itse hieman edemmäs aidan 1 ja 2 vasemmalle puolelle. Alku meni hyviin ja sitä oli hyvä jatkaa kaikki loputkin aidat aina putkelle asti. Itse siis pyörin aitahäkkyrän keskellä juosten edelleen aitojen vasenta puolta. Sitten ohjasin Artun putkeen ja tein itse valssin putken ulostulolle josta meidän oli sitten hyvä jatkaa kepeille ns. oikeinpäin, koska toiselta puolelta suorittaminen on vielä vaikeaa. Kepit meni ihan ok. Välillä Arttu vähän harppaili. Sitten keppien jälkeen päätin kokeilla aidalla menoa siten, että tein vaan itse tiukan kurvin. Ohjasin Artun aidalle ja takaaleikkasin (kouluttaja sanoikin, että ehkä parempi olisi ollut suorittaa kohta siten, että keppien jälkeen teen valssin ja siitä aidalle ilman takaaleikkausta, mutta halusin itse koettaa tuossa kohdassa takaaleikkausta, kun niitä tulee käytettyä melko harvoin ja itse ajattelin, että se olisi nopeampi tapa edetä tässä tilanteessa). Takaaleikauksen jälkeen jatkoin esteiden vasemmalta puolelta ohjaten aina pöydälle asti. Pöytä meni jälleen hyvin. Arttu odottaa siinä aina melko maltillisesti. Pöydä jälkeen jatkoimme aidoille jonka jälkeen tuli "pitkä kuljetus" osuus. Aidan 14 jälkeen tein siis valssin joten Arttu kulki vasenta puoltani seuraavalle aidalle asti. Hyvin malttoi kulkea mukana. Itse olin ehkä liiankin hidas. Sitten lähetin Artun aidalle ja takaaleikkasin itseni puomin vasemmalle puolelle. Arttua ei kyllä tartte paljoa puomille pakottaa. On se niin kiva sen mielestä!! Minä sain juosta kuin heikkopäinen. Puomin kontaktilla olin tosi jämpti ja Arttu jaksoi odotella vaikka kävin vähän kauempana. Suoritimme radan vielä toisen kerran putkesta eteenpäin. Meni oikein mukavasti. Oli kiva rata.
Oikeastaan kaikki muu menee tosi loistavasti. Kun vielä saadaan kepit varmemmiksi ja keppien toinen puoli myös. Sekä se rengas, mutta se on pieni ongelma keppeihin verrattuna. Kotona myös kepit menee paremmin.
keskiviikko 20. elokuuta 2008
Ulpun treeniä ja Saarijärven häröilyä
Viikko sitten maanataina olimme viimeksi treeneissä ja silloinkin vain Ulpun, koska minä olin kipeänä. Tiistaina sitten onneksi saatiin vähän treenailla omatoimisesti Saarijärven reissun yhteydessä. Sunnuntaina piti mennä möllikisoihin, mutta minä olin edelleen kipeänä, niin emme sitten menneet. Maanantaina ei taas oltu treeneissä, koska minä olin Helsingissä humputtelemassa
Ensiviikolla on vihtavuoressa yhdet möllikisat jonne pitäisi mennä. syyskuussa on samaisessa paikassa Laukan viralliset kisat jonne Artun ilmoitin kahdelle radalle.
ULPUN TREENIT
Tällä kertaa treeneissä Ulpu oli tosi varautunut ihmisiä ja erityisesti minun treeniparia kohtaan. Jos remminpitäjä oli liian lähellä pitämässä liinasta kiinni, niin kaikki energia meni sen välttelyyn. Jatkossa pitääkin sitten ottaa vähän enemmän etäisyyttä Ulpun ja liinanpitäjän välille.
Rengasta Ulpu meni mukavasti, kun vain pääsi asiaan keskittymään. Meillä oli treeneissä se irtorengas, mutta kotona ollaan menty ihan kunnon renkaalla.
Aitaa reenasimme myös ja se menee kanssa hyvin. Aluksi otin Ulpun aidan yli luoksekutsuna muistin virkistämiseksi. Muut kerrat ohjasin itse sivusta heittäen samalla lelun aidan yli. Ulpu tarttuu aina syöttiin :D
Putkea harjoiteltiin edelleenkin mahd lyhyenä siten että minä houkuttelin. Pikkuisen houkuttelun jälkeen Ulpu sujahti vauhdilla putken läpi ja sai superkehut. Sama tehtiin vielä uudeleen.
Keppejä harjoiteltiin samaan malliin kuin edelliselläkin kerralla. Nyt lähinnä tuotti ongelmaa se ensimmäisen välin jälkeen oleva palkkaaja jolta Ulpu ei palkkaa tahtonut ottaa, mutta palkkasin Ulpun itse aina sitten kun se oli pujotellut toisen kepin.
Aa:ta harjoiteltiin perinteiseen tyyliin. Aluksi vietiin yhdessä namia alastulolle ja sitten suorittamaan. Taas ensimmäinen kerta piti houkutella ja sitten Ulpu menikin aa:n ihan itse. Kouluttaja piti liinasta ja minä ohjasin. Hyvin Ulpu malttoi kontaktille jäädä herkkuja maistelemaan..kukapa ei malttaisi.
Urheasti Ulpu on urallaan edennyt ja rikkonut Hennan mielikuvia kaoottisista harjoistuksista.
SAARIJÄRVEN TREENIÄ
Saarijärvellä koirat pääsi testaamaan sekä omaa että vierasta rengasta. Rengas menee Ulpulta mainiosti ja Artullakaan ei tule ohihyppyjä juurikaan enää. Saa nähdä miten käy oikein treeneissä.
Arttu harjoitteli myös pussia ja Ulpukin vähän tutustui kapistukseen. Artun pussiin meno menee yleensä oikein hyvin. Se on kiva.
Illalla koirat pääsi vielä roiskimaan rannalle ja Ulpu uiskenteli ihan urakalla.
JUOKSEMASSA
Eilen käytiin minnan ja Ulpun kanssa juoksemassa muutama kilsa. Hyvin Ulpu jaksoi ja minäkin melko hyvin vaikka keli oli todella hiostava. Loppumatka menikin sitten kaatosateessa.
Ensiviikolla on vihtavuoressa yhdet möllikisat jonne pitäisi mennä. syyskuussa on samaisessa paikassa Laukan viralliset kisat jonne Artun ilmoitin kahdelle radalle.
ULPUN TREENIT
Tällä kertaa treeneissä Ulpu oli tosi varautunut ihmisiä ja erityisesti minun treeniparia kohtaan. Jos remminpitäjä oli liian lähellä pitämässä liinasta kiinni, niin kaikki energia meni sen välttelyyn. Jatkossa pitääkin sitten ottaa vähän enemmän etäisyyttä Ulpun ja liinanpitäjän välille.
Rengasta Ulpu meni mukavasti, kun vain pääsi asiaan keskittymään. Meillä oli treeneissä se irtorengas, mutta kotona ollaan menty ihan kunnon renkaalla.
Aitaa reenasimme myös ja se menee kanssa hyvin. Aluksi otin Ulpun aidan yli luoksekutsuna muistin virkistämiseksi. Muut kerrat ohjasin itse sivusta heittäen samalla lelun aidan yli. Ulpu tarttuu aina syöttiin :D
Putkea harjoiteltiin edelleenkin mahd lyhyenä siten että minä houkuttelin. Pikkuisen houkuttelun jälkeen Ulpu sujahti vauhdilla putken läpi ja sai superkehut. Sama tehtiin vielä uudeleen.
Keppejä harjoiteltiin samaan malliin kuin edelliselläkin kerralla. Nyt lähinnä tuotti ongelmaa se ensimmäisen välin jälkeen oleva palkkaaja jolta Ulpu ei palkkaa tahtonut ottaa, mutta palkkasin Ulpun itse aina sitten kun se oli pujotellut toisen kepin.
Aa:ta harjoiteltiin perinteiseen tyyliin. Aluksi vietiin yhdessä namia alastulolle ja sitten suorittamaan. Taas ensimmäinen kerta piti houkutella ja sitten Ulpu menikin aa:n ihan itse. Kouluttaja piti liinasta ja minä ohjasin. Hyvin Ulpu malttoi kontaktille jäädä herkkuja maistelemaan..kukapa ei malttaisi.
Urheasti Ulpu on urallaan edennyt ja rikkonut Hennan mielikuvia kaoottisista harjoistuksista.
SAARIJÄRVEN TREENIÄ
Saarijärvellä koirat pääsi testaamaan sekä omaa että vierasta rengasta. Rengas menee Ulpulta mainiosti ja Artullakaan ei tule ohihyppyjä juurikaan enää. Saa nähdä miten käy oikein treeneissä.
Arttu harjoitteli myös pussia ja Ulpukin vähän tutustui kapistukseen. Artun pussiin meno menee yleensä oikein hyvin. Se on kiva.
Illalla koirat pääsi vielä roiskimaan rannalle ja Ulpu uiskenteli ihan urakalla.
JUOKSEMASSA
Eilen käytiin minnan ja Ulpun kanssa juoksemassa muutama kilsa. Hyvin Ulpu jaksoi ja minäkin melko hyvin vaikka keli oli todella hiostava. Loppumatka menikin sitten kaatosateessa.
perjantai 8. elokuuta 2008
Kaksi valkoista agitreenaa
Nyt käydään agilitya treenaamassa sitten oikein kaksin verroin. Sattui vielä oikein sopivasti että meidän treenit kummankin piskin kanssa maanantaina ja aivan peräkkäin.
ULPUN TREENIT
Aluksi treenaamaan pääsi Ulpu. Pariksemme saimme oikein vikkelän kelpie neitokaisen. Aluksi Ulpu joutui odottelemaan boksissaan omaa vuoroa. Ihan nätisti neiti siellä jaksoi odotella.
Ensimmäisenä esteenä meillä oli Ulpun kanssa putki. Ulpua jännitti putki kamalasti vaikka se oli aivan lyhyenä. Apukouluttajan kanssa Ulpua herkkujen avulla putkeen houkuteltiin ja lopulta neidin sinne myös saimme. Taisi tosin olla että minä olin siellä putkessa kauemman aikaa kuin Ulpu :)
Kepeillä harjoittelimme ekaa väliä kahden kepin avulla siten, että apukouluutaja piti liinasta. Pari oli keppien takana houkuttelemassa Ulpua ekasta välistä. Minä lähetin Ulpun kepeille ja siirryin vielä palkkaamaan loppuun kun Ulpu oli ekan välin suorittanut.
Seuraavaksi meillä oli vuorossa aita. Aita laitettiin noin 10-15 cm korkeuteen. Apukouluttaja piti Ulpua aluksi liinasta ja minä otin Ulpun yli luyoksekutsuna. Koetmme myös tätä paikallaanolosta. Hienosti Ulpu jaksoi paikallaan pysyä hälinästä huolimatta. Lopuksi vielä testasimme siten, että minä ohjaan Ulpua aidan yli sivulta ja hietän lelun jonka perässä Ulpu voi hypätä aidan yli. Sekin meni loistavasti
Viimeisenä esteenä oli aa. Tämä osuus minua hirvitti kaikista eniten. Varsinainen kouluttajamme oli tällä esteellä mukana katsomassa ja auttamassa. Sovimme, että minä itse pidän Ulpun liinaa, ettei vieras ihminen laita neidin pasmoja sekaisin. Aluksi kävimme laittamassa herkkuja Ulpun kanssa yhdessä sinne aa:n alastulolle. Sitten vaas suorittamaan. Aluksi laitoin herkkuja jokaiselle pykälälle jonne Ulpu astui. Ensimmäisellä kerran Ulpu kiipesi ylös melko vaivalloisen hitaasti, mutta kuitenkin ihan rohkeasti. Taisi muistaa herkut alastulolla. Minä auttelin kiipeämistä pitämällä kiinni valjaista, ettei neiti ainakaan pyöriä takaisin alas :). Lopuilla kerroilla Ulpua ei tarvinnut juurikaan herkkuilla houkutella vaan se kiipesi ylös jo aivan reippaasti. Onneksi on ahne koira!! Olin kyllä tosi yllättynyt miten hyvin Ulpu aa:n suoritti.
Treenit meni siis oikein mukavasti.
ARTUN TREENIT
Ulpun jälkeen vaihdoin lennossa koiran Arttuun. Vuorossa olikin sitten vähän haastavammat treenit. Ensimmäisellä radalla sai kyllä juosta rinkiä sydämensä kyllyydestä.
RATA I
Ensimmäisen aidan yli otin Artun luokskutsuna ja ohjasin siitä oikealla kädellä putkeen. Sitten juoksin itse putken ulostulon oikealle puolelle josta oli helppo ohjata Arttu suoraan puomille. Tässä ei ollut ongelmaa, kun puomi imee Arttua puoleensa kuin magneetti. Pitten saikin juosta itse aikamoista vauhtia puomin kontaktille jonne Artun palkkasin. Arttu otti kontaktin hyvin ja siitä oli taas kiva jatkaa. Kaikki neljö aitaa meni koikein hyvin. Ohjasin Arttua siten tietenkin, että itse juoksin sisäkääressa. Sitten kaarsimmekin jo pussille. Pussin suulle Arttu hakeutuikin ihan hyvin, mutta palasi takaisin. No uudella yrittämällä sitten pääsimme pussiin ja sieltä putken kautta jälleen aidoille. Aluksi tein aitojen jälkeen valssin ja ajattelin testata keppejä väärältä puolelta. No se meni ihan säätämiseksi, kun ollaan vain vähän tätä harjoiteltu ja vaihdoimme takaisin oikealle puolelle. Kepit meni melko hyvin sitten sitä "oikeaa" puolta. Renkaasta Arttu itti taas ohihyppyä, mutta tarkalla ohjauksella se siitä kyllä meni. Renkaalta vein Artun vasenta puoltani keinulle. Keinu ja pituus meni kivasti, eikä Arttu edes rynninyt pituutta kumoon. Pituudelta Arttu hakeutui hyvin putkelle. Putken jälkeen oli takoitus että olen odottamassa Arttua putkeen ja aidan välissä josta ohjaan Artun oikealla kädellä viimeisen aidan yli. Arttu vähän huuteli minulle kun taas taisin vähän ohjailla epäselvästi. Oli hauska rata vaikkakin jossain kohdin aika vaativa.
RATA II
Sitten vaihdoimmekin toisen 1lk ryhmäön kanssa ratoja ja kouluttajaa. Toinen rata oli melko lyhyt mutta tarkoutus olikin harjoitella välistävetoja ym. koukeroita.
Aloitin Radan siten, että jätin Artun aitojen taakse ja itse menin aitojen vasenta puolta melkein putkelle asti. Etumatkastani huolimatta sain paahtaa aika lujaa, koska putken jälkeen oli tarkoutus ruveta käätämää selkää menosuunteen siten, että ohjaava käsi vaihtuu ja ohjaisin Artun aidan yli asemmalla kädellä. Välistäveto ja seuraava aita samalla periaatteella. Tässä kohtaa tulikin sitten vähän jauhamista ja Arttu haukkua räksytti minun kämmäyksilleni..ja niitähän riitti. Kokeilimme myös sitä, että ohjaan aitojen 4 ja 5 kohdan kahdella kädellä jotta Arttu saisi paremmat ohjeet. Kyllähän se loppujen lopuksi meni melko ok ja ilman haukkumisia. Siitähän se tietää sit että itse ohjaa hyvin kun haukku loppuu. Heh! Kutoaita suoritettiinkin siten, että seisoin itse aita selän takana ja puöräytin Artun aluksi 5 ja 6 aidan lälistä eteeni. Sittän 6 ja 7 aitojen jälistä ja sitten vasta 6 aidan yli ja siitä loppuun. Oli vähän sekava selostus, mutta ei se mitään.
KOTITREENIÄ
Eilen suunniteltiin Ismon kanssa meidän irtorenkaalle oma teline jonka Ismo sitten parvekkeella kasaili. Tuli aika hieno ja oikein toimiva vaikka rimavarasto olikin rajoittunut. Illala käytiin sitten omilla kepeillä harjoittelemassa Artun kanssa kepeille hakutumista sekä oikealta että vasemmalta puolelta ohjaten. Vähitellen Arttu rupeaa hyväksymään sen että saatan olla keppien toisellakin puolella. Myös Ulpu harjoitteli akaa väliä samaan malliin kuin treeneissä. Riikka toimi palkkaajana kakkoskepin takana ja itse huolehdin loppupalkkauksen.
Rengasta Artun kanssa harjoiteltiin urheasti ja kertaakaan Arttu ei hypännyt sivusta vaikka tahalteen jätettiin telineeseen Artun kokoinen aukko. Oikein mallikkaasti meni ja Arttu hyppi sitä jopa itsekseen. hassu koira. Harjoittelimme myös lähettämistä siten, että minä lähetin Artun renkaalle, mutta jäin itse melkein samoille jalansijoille. Riikka palkkasi sitten renkaan takana. Ulpukin pääsi kokeilemaan rengasta. Ismo piti liinasta ettei tule vääriä suorituksia. Minä otin Ulpua renkaan läpi luoksekutsuna. Meni sekin kivasti.
ULPUN TREENIT
Aluksi treenaamaan pääsi Ulpu. Pariksemme saimme oikein vikkelän kelpie neitokaisen. Aluksi Ulpu joutui odottelemaan boksissaan omaa vuoroa. Ihan nätisti neiti siellä jaksoi odotella.
Ensimmäisenä esteenä meillä oli Ulpun kanssa putki. Ulpua jännitti putki kamalasti vaikka se oli aivan lyhyenä. Apukouluttajan kanssa Ulpua herkkujen avulla putkeen houkuteltiin ja lopulta neidin sinne myös saimme. Taisi tosin olla että minä olin siellä putkessa kauemman aikaa kuin Ulpu :)
Kepeillä harjoittelimme ekaa väliä kahden kepin avulla siten, että apukouluutaja piti liinasta. Pari oli keppien takana houkuttelemassa Ulpua ekasta välistä. Minä lähetin Ulpun kepeille ja siirryin vielä palkkaamaan loppuun kun Ulpu oli ekan välin suorittanut.
Seuraavaksi meillä oli vuorossa aita. Aita laitettiin noin 10-15 cm korkeuteen. Apukouluttaja piti Ulpua aluksi liinasta ja minä otin Ulpun yli luyoksekutsuna. Koetmme myös tätä paikallaanolosta. Hienosti Ulpu jaksoi paikallaan pysyä hälinästä huolimatta. Lopuksi vielä testasimme siten, että minä ohjaan Ulpua aidan yli sivulta ja hietän lelun jonka perässä Ulpu voi hypätä aidan yli. Sekin meni loistavasti
Viimeisenä esteenä oli aa. Tämä osuus minua hirvitti kaikista eniten. Varsinainen kouluttajamme oli tällä esteellä mukana katsomassa ja auttamassa. Sovimme, että minä itse pidän Ulpun liinaa, ettei vieras ihminen laita neidin pasmoja sekaisin. Aluksi kävimme laittamassa herkkuja Ulpun kanssa yhdessä sinne aa:n alastulolle. Sitten vaas suorittamaan. Aluksi laitoin herkkuja jokaiselle pykälälle jonne Ulpu astui. Ensimmäisellä kerran Ulpu kiipesi ylös melko vaivalloisen hitaasti, mutta kuitenkin ihan rohkeasti. Taisi muistaa herkut alastulolla. Minä auttelin kiipeämistä pitämällä kiinni valjaista, ettei neiti ainakaan pyöriä takaisin alas :). Lopuilla kerroilla Ulpua ei tarvinnut juurikaan herkkuilla houkutella vaan se kiipesi ylös jo aivan reippaasti. Onneksi on ahne koira!! Olin kyllä tosi yllättynyt miten hyvin Ulpu aa:n suoritti.
Treenit meni siis oikein mukavasti.
ARTUN TREENIT
Ulpun jälkeen vaihdoin lennossa koiran Arttuun. Vuorossa olikin sitten vähän haastavammat treenit. Ensimmäisellä radalla sai kyllä juosta rinkiä sydämensä kyllyydestä.
RATA I
Ensimmäisen aidan yli otin Artun luokskutsuna ja ohjasin siitä oikealla kädellä putkeen. Sitten juoksin itse putken ulostulon oikealle puolelle josta oli helppo ohjata Arttu suoraan puomille. Tässä ei ollut ongelmaa, kun puomi imee Arttua puoleensa kuin magneetti. Pitten saikin juosta itse aikamoista vauhtia puomin kontaktille jonne Artun palkkasin. Arttu otti kontaktin hyvin ja siitä oli taas kiva jatkaa. Kaikki neljö aitaa meni koikein hyvin. Ohjasin Arttua siten tietenkin, että itse juoksin sisäkääressa. Sitten kaarsimmekin jo pussille. Pussin suulle Arttu hakeutuikin ihan hyvin, mutta palasi takaisin. No uudella yrittämällä sitten pääsimme pussiin ja sieltä putken kautta jälleen aidoille. Aluksi tein aitojen jälkeen valssin ja ajattelin testata keppejä väärältä puolelta. No se meni ihan säätämiseksi, kun ollaan vain vähän tätä harjoiteltu ja vaihdoimme takaisin oikealle puolelle. Kepit meni melko hyvin sitten sitä "oikeaa" puolta. Renkaasta Arttu itti taas ohihyppyä, mutta tarkalla ohjauksella se siitä kyllä meni. Renkaalta vein Artun vasenta puoltani keinulle. Keinu ja pituus meni kivasti, eikä Arttu edes rynninyt pituutta kumoon. Pituudelta Arttu hakeutui hyvin putkelle. Putken jälkeen oli takoitus että olen odottamassa Arttua putkeen ja aidan välissä josta ohjaan Artun oikealla kädellä viimeisen aidan yli. Arttu vähän huuteli minulle kun taas taisin vähän ohjailla epäselvästi. Oli hauska rata vaikkakin jossain kohdin aika vaativa.
RATA II
Sitten vaihdoimmekin toisen 1lk ryhmäön kanssa ratoja ja kouluttajaa. Toinen rata oli melko lyhyt mutta tarkoutus olikin harjoitella välistävetoja ym. koukeroita.
Aloitin Radan siten, että jätin Artun aitojen taakse ja itse menin aitojen vasenta puolta melkein putkelle asti. Etumatkastani huolimatta sain paahtaa aika lujaa, koska putken jälkeen oli tarkoutus ruveta käätämää selkää menosuunteen siten, että ohjaava käsi vaihtuu ja ohjaisin Artun aidan yli asemmalla kädellä. Välistäveto ja seuraava aita samalla periaatteella. Tässä kohtaa tulikin sitten vähän jauhamista ja Arttu haukkua räksytti minun kämmäyksilleni..ja niitähän riitti. Kokeilimme myös sitä, että ohjaan aitojen 4 ja 5 kohdan kahdella kädellä jotta Arttu saisi paremmat ohjeet. Kyllähän se loppujen lopuksi meni melko ok ja ilman haukkumisia. Siitähän se tietää sit että itse ohjaa hyvin kun haukku loppuu. Heh! Kutoaita suoritettiinkin siten, että seisoin itse aita selän takana ja puöräytin Artun aluksi 5 ja 6 aidan lälistä eteeni. Sittän 6 ja 7 aitojen jälistä ja sitten vasta 6 aidan yli ja siitä loppuun. Oli vähän sekava selostus, mutta ei se mitään.
KOTITREENIÄ
Eilen suunniteltiin Ismon kanssa meidän irtorenkaalle oma teline jonka Ismo sitten parvekkeella kasaili. Tuli aika hieno ja oikein toimiva vaikka rimavarasto olikin rajoittunut. Illala käytiin sitten omilla kepeillä harjoittelemassa Artun kanssa kepeille hakutumista sekä oikealta että vasemmalta puolelta ohjaten. Vähitellen Arttu rupeaa hyväksymään sen että saatan olla keppien toisellakin puolella. Myös Ulpu harjoitteli akaa väliä samaan malliin kuin treeneissä. Riikka toimi palkkaajana kakkoskepin takana ja itse huolehdin loppupalkkauksen.
Rengasta Artun kanssa harjoiteltiin urheasti ja kertaakaan Arttu ei hypännyt sivusta vaikka tahalteen jätettiin telineeseen Artun kokoinen aukko. Oikein mallikkaasti meni ja Arttu hyppi sitä jopa itsekseen. hassu koira. Harjoittelimme myös lähettämistä siten, että minä lähetin Artun renkaalle, mutta jäin itse melkein samoille jalansijoille. Riikka palkkasi sitten renkaan takana. Ulpukin pääsi kokeilemaan rengasta. Ismo piti liinasta ettei tule vääriä suorituksia. Minä otin Ulpua renkaan läpi luoksekutsuna. Meni sekin kivasti.
sunnuntai 3. elokuuta 2008
Ahkeraa mejäilyä
Viikonloppuna päästiin Soinissa mejäilemään pitkästä aikaa. Aluksi oli tarkoitus vetää molemmille vain yhdet yhdet jäljet, mutta molemmat saivat sittenkin jäljestää kaksi jälkeä viikonlopun aikana.
Lauantaina teimme koirille lyhyet suorat jäljet joiden annettiin vanhentua vain noin 6 tuntia. Tämän tarkoituksena oli hieman viritellä Ulpua lajin pariin, kun sen ensimmäinen jälki meni miten meni.
LAUANTAIN JÄLJET
Ulpun jälki oli vain noin 45 metriä pitkä suora jonka puolessa välissä oli makaus. Jälki vedettiin sellaiselle vanhalle heinääntyneelle polanteelle. Ismo ja Ulpu ajoivat jäljen yhteistuumin. Hyvää harjoittelua molemmille. Alussa Ulpulla oli pienoista haahuilua, mutta Ulpu jatkoi ihan hyvin matkaa, kun Ismo vähän opasti. Ulpu etenee nenä pääasiassa maassa nuuskutellen. Makauksen Ulpu osoitti ihan ok ja loppumakaus löytyi myös mukavasti. Tarmokkaasti Ulpu rupesi kaatona toimivaa rustoluunpalaa peittelemään. Hassu tyttö. Tästä on ihan kiva jatkaa.
Artun jälki oli noin 85 metriä pitkä suora jossa oli noin 30 ja 65 metrin kohdilla makaukset. Artun jälki oli kuivassa kangasmetsässä jossa oli välissä aika pahoja katajapusikoita ym. oksavirityksiä. Jälki päättyi heinikkoisempaan alueeseen. Artulla näkyy suurta kehittymistä työskentelyssa edellisiin kertoihin verrattuna. Alkumakauksen jälkeen tarvi vain vähän osoittaa jäljen suunta, niin herra lähti hyvin määrätietoisesti menemään jälkeä pitkin. Arttu etenee pääasiassa ilmavainun avulla ja kulkee "siksakkaamalla" jälkeä pitkin. Osoittaa makaukset tosi kivasti vaikka muuten ei jurikaan nenää maahan laske. Arttu meni reippaasti loppuun asti, eikä yhtään kysellyt apuja saatikka välittänyt risukoista. Artulla oli myös kaatona pala rustoluuta. Oli tosi kiva nähdä, kun pieni nenä pääsi kunnon työskentelyyn ja koira oli selvästi innoissaan jäljestämisestä.
SUNNUNTAI
Lauantaina kävimme Imson kanssa vetämässä vielä toiset jäljet jotka ajettiin sitten vasta sunnuntaina noin 19 tunnin vanhoina.
Aluksi jäljestämään pääsi Ulpu. Ulpun jälki oli noin 55 metriä pitkä. Jälki alkoi heinikkoisesta kankaasta ja jatkui kulmasta kangasmetsään jonne se myös päättyi. Alkumakauksen ja kulmamakauksen välinen osio (noin 20 metriä) meni tosi hyvin ja Ulpu tiesi tasan tarkkaan minne mennä. Makaus löytyi myös ja Ulpu sitä nuuskutteli. Kulmamakauksen jälkeen Ulpu rupesi tuumailemaa, että minne seuraavaksi ja oli vähän haahuilumielellä. Tämä on kyllä ymmärrettävää, koska kulma oli Ulpun ensimmäinen. Taas kun vauhtiin päästiin, niin Ulpu meni jälkeä pitkin oikein kivasti. Ainoa stoppi tuli jäljen yli menevän polun kohdalla. Ulpu meni steppailemaan polulle edestakaisin. Liekö siitä joku eläin yöllä hiipinyt ja mahd. levittänyt jäljen hajua laajemmalle alueelle. Ismo osoitti jäljen uudelleen ja myös viimeinen makaus ennen loppua löytyi hyvin. Loppumakaukselta Ulpu löysi itselleen possunsaparon ja taas tuumasta toimeen eli saparoa peittämään. Saa nähdä jos joskus päästään tositoimiin, niin peittääkö neiti sen haavoittuneen jäniksenkin sammalilla ;D
Artun jälki oli pidempi noin 80 metriä pitkä. Kulmia oli yksi ja molemmilla sivuilla noin puolen välin tienoilla makaukset. Jälki tehtiin kuivaan kangasmetsään. Arttu lähti heti alkumakaukselta hienosti etenemään jälkeä pitkin. Matkaamme siivitti hienoinen tuuli ja oli jännä seurata miten Arttu käytti tuulta hyväkseen. Kaikki makaukset löytyi tosi hyvin. Arttu etene reippaasti eikä kaivannut muuta kuin kehumista. Kulma meni tosi hyvin myös ja se oli kiva, kun kulmat on tuottaneet meille monesti ongelmia. Lopussa oli hauska nähdä, kun Arttu kulki jäljen sivussa vasemmalla puolelle ja tuuli puhalsi oikealta hivenen etuviistosta tuoden jäljen hajun hyvin Artun nokkaan. Artulla ei ollut epäilystäkään kaadon paikasta ja määrätietoisesti se paineli jälkeä pitkin kaadolle asti saparoaan ihailemaan
Oli kyllä tosi kiva viikonloppu ja onnistuneita jälkisuorituksia molemmilla. Ulpu on edistynyt kivasti ja tajunnut homman idean aika nopeasti (jos vertaa Artun opetteluvaiheeseen). Sellaisen huomion teimme, kun Arttu on ollut mm. viime kesän jäljillä välillä todella hukassa, että johtuisiko se mahdollisesti siitä, kun useimmat jälkemme ovat olleet metsässä, missä moni käy tekemässä jälkiä. Ja tästä päätelmä, että useat tuoreet hajut ovat saattaneet sekoittaa liikaa aloittelevan Artun nokkaa, kun se yleensä ottaa jäljen hajun ilmasta. Nyt taas viikonloppuna metsät olivat ns. puhtaita muista jäljistä ja koira eteni jäljellä ilman ongelmia. Mietimmekin, että josko treenaisimme aina Soinin reissuilla, kun siellä sitä metsää piisaa.
Lauantaina teimme koirille lyhyet suorat jäljet joiden annettiin vanhentua vain noin 6 tuntia. Tämän tarkoituksena oli hieman viritellä Ulpua lajin pariin, kun sen ensimmäinen jälki meni miten meni.
LAUANTAIN JÄLJET
Ulpun jälki oli vain noin 45 metriä pitkä suora jonka puolessa välissä oli makaus. Jälki vedettiin sellaiselle vanhalle heinääntyneelle polanteelle. Ismo ja Ulpu ajoivat jäljen yhteistuumin. Hyvää harjoittelua molemmille. Alussa Ulpulla oli pienoista haahuilua, mutta Ulpu jatkoi ihan hyvin matkaa, kun Ismo vähän opasti. Ulpu etenee nenä pääasiassa maassa nuuskutellen. Makauksen Ulpu osoitti ihan ok ja loppumakaus löytyi myös mukavasti. Tarmokkaasti Ulpu rupesi kaatona toimivaa rustoluunpalaa peittelemään. Hassu tyttö. Tästä on ihan kiva jatkaa.
Artun jälki oli noin 85 metriä pitkä suora jossa oli noin 30 ja 65 metrin kohdilla makaukset. Artun jälki oli kuivassa kangasmetsässä jossa oli välissä aika pahoja katajapusikoita ym. oksavirityksiä. Jälki päättyi heinikkoisempaan alueeseen. Artulla näkyy suurta kehittymistä työskentelyssa edellisiin kertoihin verrattuna. Alkumakauksen jälkeen tarvi vain vähän osoittaa jäljen suunta, niin herra lähti hyvin määrätietoisesti menemään jälkeä pitkin. Arttu etenee pääasiassa ilmavainun avulla ja kulkee "siksakkaamalla" jälkeä pitkin. Osoittaa makaukset tosi kivasti vaikka muuten ei jurikaan nenää maahan laske. Arttu meni reippaasti loppuun asti, eikä yhtään kysellyt apuja saatikka välittänyt risukoista. Artulla oli myös kaatona pala rustoluuta. Oli tosi kiva nähdä, kun pieni nenä pääsi kunnon työskentelyyn ja koira oli selvästi innoissaan jäljestämisestä.
SUNNUNTAI
Lauantaina kävimme Imson kanssa vetämässä vielä toiset jäljet jotka ajettiin sitten vasta sunnuntaina noin 19 tunnin vanhoina.
Aluksi jäljestämään pääsi Ulpu. Ulpun jälki oli noin 55 metriä pitkä. Jälki alkoi heinikkoisesta kankaasta ja jatkui kulmasta kangasmetsään jonne se myös päättyi. Alkumakauksen ja kulmamakauksen välinen osio (noin 20 metriä) meni tosi hyvin ja Ulpu tiesi tasan tarkkaan minne mennä. Makaus löytyi myös ja Ulpu sitä nuuskutteli. Kulmamakauksen jälkeen Ulpu rupesi tuumailemaa, että minne seuraavaksi ja oli vähän haahuilumielellä. Tämä on kyllä ymmärrettävää, koska kulma oli Ulpun ensimmäinen. Taas kun vauhtiin päästiin, niin Ulpu meni jälkeä pitkin oikein kivasti. Ainoa stoppi tuli jäljen yli menevän polun kohdalla. Ulpu meni steppailemaan polulle edestakaisin. Liekö siitä joku eläin yöllä hiipinyt ja mahd. levittänyt jäljen hajua laajemmalle alueelle. Ismo osoitti jäljen uudelleen ja myös viimeinen makaus ennen loppua löytyi hyvin. Loppumakaukselta Ulpu löysi itselleen possunsaparon ja taas tuumasta toimeen eli saparoa peittämään. Saa nähdä jos joskus päästään tositoimiin, niin peittääkö neiti sen haavoittuneen jäniksenkin sammalilla ;D
Artun jälki oli pidempi noin 80 metriä pitkä. Kulmia oli yksi ja molemmilla sivuilla noin puolen välin tienoilla makaukset. Jälki tehtiin kuivaan kangasmetsään. Arttu lähti heti alkumakaukselta hienosti etenemään jälkeä pitkin. Matkaamme siivitti hienoinen tuuli ja oli jännä seurata miten Arttu käytti tuulta hyväkseen. Kaikki makaukset löytyi tosi hyvin. Arttu etene reippaasti eikä kaivannut muuta kuin kehumista. Kulma meni tosi hyvin myös ja se oli kiva, kun kulmat on tuottaneet meille monesti ongelmia. Lopussa oli hauska nähdä, kun Arttu kulki jäljen sivussa vasemmalla puolelle ja tuuli puhalsi oikealta hivenen etuviistosta tuoden jäljen hajun hyvin Artun nokkaan. Artulla ei ollut epäilystäkään kaadon paikasta ja määrätietoisesti se paineli jälkeä pitkin kaadolle asti saparoaan ihailemaan
Oli kyllä tosi kiva viikonloppu ja onnistuneita jälkisuorituksia molemmilla. Ulpu on edistynyt kivasti ja tajunnut homman idean aika nopeasti (jos vertaa Artun opetteluvaiheeseen). Sellaisen huomion teimme, kun Arttu on ollut mm. viime kesän jäljillä välillä todella hukassa, että johtuisiko se mahdollisesti siitä, kun useimmat jälkemme ovat olleet metsässä, missä moni käy tekemässä jälkiä. Ja tästä päätelmä, että useat tuoreet hajut ovat saattaneet sekoittaa liikaa aloittelevan Artun nokkaa, kun se yleensä ottaa jäljen hajun ilmasta. Nyt taas viikonloppuna metsät olivat ns. puhtaita muista jäljistä ja koira eteni jäljellä ilman ongelmia. Mietimmekin, että josko treenaisimme aina Soinin reissuilla, kun siellä sitä metsää piisaa.
maanantai 21. heinäkuuta 2008
Ulpukin agilitaa?
Kyllä. Maanantaina Ismo ja Ulpu (The Rescue-koira) kävivät JATin hallittavuustestissä joka täytyy siis suorittaa hyväksytysti ennen agilityn alkeiskurssille pääsyä. Testistä Ulpu suoriutui oikein hyvin. Meidän agilitytaival alkaa siis tuossa parin viikon kuluttua ja jännityksellä odotellaan miten hommassa käy.
Tässä pohdintaa lyhykäisesti testin kulusta:
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Ilmoittautumisen jälkeen oli heti vuorossa luoksepäästävyyden testaus. Tapansa mukaan Ulpu oli varuillaan uutta ihmistä kohtaan ja piti ns. turvaväliä. Aluksi Ulpu ei oikein ollut uskaltanut ottaa ennen kuin testaajana oleva nainen katsoi Ulpusta pois päin, mutta myöhemmin kyllä rohkaistui. Kun testaaja oli ottanut Ismolta Ulpun vinkulelelun, niin kaikki arastelu oli kadonnut siihen paikkaan. Testaaja olikin sanonut lopuksi, että Ulpu on vähän arkaa, mutta varmasti tulee toimeen kaikkien kanssa kunhan ensin tutustuu. On kuulemma erittäin kiltti ja mukava koira. Lopuksi Ismon oli vielä pitänyt leikittää Ulpua ja Ulpu keräsi pisteet kotiin näyttämällä asento-temppunsa ihan omatoimisesti vinkulelun toivossa :D
TOISETEN KOIRIEN OHITTAMINEN
Tässä osiossa oli tarkoitus testailla Ulpun suhtautumista muihin koiriin ja sitä miten Ulpu osaa ottaa kontaktia ohjaajaan. Aluksi oli täytynyt mennä lähelle vierasta koirakkoa ja kiertää heidän ympäri. Heti perään sama juttu toisen koirakon ympäri. Samalla Ismon oli täytynyt pitää kontaktia yllä Ulpun kanssa. Tästä osuudesta Ulpu oli suoriutunut oikein mallikkaasti. Testaaja oli pitänyt Ulpun toiminnasta. Ismo olisi kuulemma saanut houkutella enemmän Ulpua kontaktiin.
PAIKALLAANOLO
Tässä osiossa koira piti pyytää paikalleen (asento vapaa) ja sen jälkeen ohjaajan oli täytynyt mennä n. 5m päähän ja laskea hitaasti viiteen ennen testin seuraavaa osaa. Ulpu oli jäänyt Ismon pyynnöstä nätisti paikalleen istumaan ja oli katsellut maailman menoa. Oli siis mennyt hyvin.
LUOKSETULO
Testin vimeinen osio oli suoritettu suoraan osion kolme (paikallaanolo) perään. Koira oli tarkoitus kutsua luokse ja sen täytyi tulla viimestään kolmannella käskyllä suoraan ohjaajan luokse ilman haahuiluja/ karkaamista. Tästä Ulpu oli suoriutunut varsin mallikkaasti. Heti ensimmäisen kutsun jälkeen Ulpu oli syöksynyt Ismon luoksen hyppimään vasten. Paikallaanolosta ja luoksetulosta Ulpu oli saanut suuret kehut.
Ulpusta tulee kuulemma oikein hyvä agikoira. The Rescue-koira -nimityksen Ulpu sai siitä, kun Ulpu on tullut meille "käytettynä"
JATin hallittavuustestistä voit lukea lisää täältä.
Tässä pohdintaa lyhykäisesti testin kulusta:
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Ilmoittautumisen jälkeen oli heti vuorossa luoksepäästävyyden testaus. Tapansa mukaan Ulpu oli varuillaan uutta ihmistä kohtaan ja piti ns. turvaväliä. Aluksi Ulpu ei oikein ollut uskaltanut ottaa ennen kuin testaajana oleva nainen katsoi Ulpusta pois päin, mutta myöhemmin kyllä rohkaistui. Kun testaaja oli ottanut Ismolta Ulpun vinkulelelun, niin kaikki arastelu oli kadonnut siihen paikkaan. Testaaja olikin sanonut lopuksi, että Ulpu on vähän arkaa, mutta varmasti tulee toimeen kaikkien kanssa kunhan ensin tutustuu. On kuulemma erittäin kiltti ja mukava koira. Lopuksi Ismon oli vielä pitänyt leikittää Ulpua ja Ulpu keräsi pisteet kotiin näyttämällä asento-temppunsa ihan omatoimisesti vinkulelun toivossa :D
TOISETEN KOIRIEN OHITTAMINEN
Tässä osiossa oli tarkoitus testailla Ulpun suhtautumista muihin koiriin ja sitä miten Ulpu osaa ottaa kontaktia ohjaajaan. Aluksi oli täytynyt mennä lähelle vierasta koirakkoa ja kiertää heidän ympäri. Heti perään sama juttu toisen koirakon ympäri. Samalla Ismon oli täytynyt pitää kontaktia yllä Ulpun kanssa. Tästä osuudesta Ulpu oli suoriutunut oikein mallikkaasti. Testaaja oli pitänyt Ulpun toiminnasta. Ismo olisi kuulemma saanut houkutella enemmän Ulpua kontaktiin.
PAIKALLAANOLO
Tässä osiossa koira piti pyytää paikalleen (asento vapaa) ja sen jälkeen ohjaajan oli täytynyt mennä n. 5m päähän ja laskea hitaasti viiteen ennen testin seuraavaa osaa. Ulpu oli jäänyt Ismon pyynnöstä nätisti paikalleen istumaan ja oli katsellut maailman menoa. Oli siis mennyt hyvin.
LUOKSETULO
Testin vimeinen osio oli suoritettu suoraan osion kolme (paikallaanolo) perään. Koira oli tarkoitus kutsua luokse ja sen täytyi tulla viimestään kolmannella käskyllä suoraan ohjaajan luokse ilman haahuiluja/ karkaamista. Tästä Ulpu oli suoriutunut varsin mallikkaasti. Heti ensimmäisen kutsun jälkeen Ulpu oli syöksynyt Ismon luoksen hyppimään vasten. Paikallaanolosta ja luoksetulosta Ulpu oli saanut suuret kehut.
Ulpusta tulee kuulemma oikein hyvä agikoira. The Rescue-koira -nimityksen Ulpu sai siitä, kun Ulpu on tullut meille "käytettynä"
JATin hallittavuustestistä voit lukea lisää täältä.
lauantai 19. heinäkuuta 2008
Jakson viimeiset treenit (koska työt pukkaa päälle)
Nämä olikin sitten otsakkeen mukaisesti viimeiset treenit ennen pientä taukoa ja uutta jaksoa.
RATA I
Ekalla radalla oltiin odotin Arttua kakkos aidan takana ja olin luoksekutsuna sihen asti. Siitä jatkoimme kahden seuraavan aidan yli aina kepeille asti. Aitasarja ooli melko helppo suoran linjan takia. Kepit menee melko ok. Arttu edelleenkin vaatii hivenen apua niiden pujottelussa. Vauhdikasta kepeille lähestymistä treenataan kovasti. Keppien jälkeen oleva aita putki yhdistelmä meni melko hyvin. Ongelmat alkoi sitten putken jälkeen :D. Aluksi koetimme sitä, kun sain Artun putkeen niin kirmasin itse valssin kautta putken ulostulon vasemmalle puolelle odottamaan josta olisi ollut helppo jatkaa okserille. Paremmaksi vaihtoehdoksi ja ajan säästämiseksi keksimme, että kun sain Artun putkeen, niin kirmaan täysiä ja teenkin valsin sitten vasta okserin jälkeen. Eli juoksin odottamaan Arttua okserin vasemmalle puolelle. Koska putkelta oli hyvä suora linja okserille, niin tämä oli mahdollista. Okserin jälkeen mentiin renkaalle ja tuttuun tapaan Arttu meni renkaan ohi. Aidan siivekkeellä, kun minuun puoleinen reikä tukittiin, niin johan lähti sujumaan. Rengas tarvitsee armotonta vahvistusta. Se on oikeastaan ainut iso ongelma. Renkaan jälkeen ohjasin Artun putkeen ja tein itse mäkelöt putken oikealle suulle. Siitä ns kuljetin Artun vasenta puoltani aidalle ja sitten menimme vielä puomille. Tässä ei ongelmaa.
RATA II
Radan alussa menin itse esteiden oikeaa puolta ja otin hivenen etumatkaa aidan ja puomin välimaastoon. Aita ja puomi meni hyvin. Kntaktilla oli tälläkertaa tosi jämäkkä..ahteri ei heilu ennen lupaa. Seuraavat kolme aitaa meni jälleen hyvin. Aitojen jälkeen tein valssin ja ohjasin Artun putkeen. Putken jälkeen juoksin itse esteiden vasenta puolta. Okseri meni ihan hyvin, mutta oma juosusuunta imi Arttua pois seuraavan putken suulta. Liian aikaisin siis lähdin juoksemaan putken ulostuloa kohti. Enemmän kuin juoksi kohti kakkosputken suuta, niin homma meni ihan hyvin. Putklta aidalle meno oli aika haastava ja oli aika säätöä. Tarkoitus oli käytännössä siis tehdä valssi aidan edessä ja jatkaa siitä aidan yli kepeille. Piti olla itse todella nopea jos aikoi tämän kunnolla suorittaa. Kepit meni tavalliseen tapaan ja jälleen keppien edessä tain valsiin tavallaan Artun edestä Astuen. Ohjasin Artun aidan yli ja tein jälleen valssin josta siirryimme renkaalle. Rengas menee ok jos siiveke on paikallaan.
Lopuksi meidän piti vielä tehdä aita (11), rengas (12), okseri (7) putki (8) yhdistelmä, mutta Arttu lähti okserin jälkeen räkkyämään yhdelle paikenkoira nartulle joka oli aivan ratamme vieressä. Tämä ei oikeastaan ollut meidän vika, kun toiset oli tulilinjalla ja Arttu on kuitenkin aika täpäkkänä suorittaessaan. Ei ole Arttu koskaan mennyt nartuille ärisemään omaaloitteisesti. Lopetimme radan kuitenkin siihen. Mitään tappelutilannetta ei tullut, ärhentelyä vain, mutta ihmettelen miten Arttu lähtee nartulle haastelee, mutta liekö sitten narttu rähäntänyt ensin. Oli aika nopea tilanne.
Ulpu sai kutsun hallittavuustestiin. Koska minä olen leirillä ja meillä on kyseisenä iltana vanhempien vierailupäivä, niin Ismo vie Ulpun testiin. Ulpu kanssa ollaan harjoiteltu kovasti paikallaanolemista ja siitä suoraan luoksetuloa. Viikonloppuna Ismo lupasi harjoitella enemmän kontaktissa kulkemista testiä varten. Ulpu on muutenkin kovasti treenaantunut kuuntelemisessa ja paremmin uskaltaa pitää irtikin, kunhan paikka on turvallinen (ei esim. autoja lähellä) jos ihania riistaeläimiä tulee näkyviin.
torstai 10. heinäkuuta 2008
Persereeniä juosten
Henna ja lapset juoksi tänään neljä kilometriä ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki jne. Saahaan kuntoa kaikille ja Ulpu kaposeksi..hih. Yllättävän hyvin minä jo jaksan tällä kunnolla.
Treveisin: Minä joka oon sanonut, etten koskaan lähde juoksemaan huvikseni..siinä se taas nähtiin
Treveisin: Minä joka oon sanonut, etten koskaan lähde juoksemaan huvikseni..siinä se taas nähtiin
sunnuntai 6. heinäkuuta 2008
Arttu JAT:in möllikisoissa 6.7.2008
Sunnuntaina olimme siis seuran omissa möllikisoissa. Haimme hylyt sekä mölliluokan että alokasluokan radoista. Keli oli kiva ja osallistujia sopivasti. Kisat eteni tosi rivakasti eikä tarvinnut turhia odotella. Ismo, Riikka, Enni ja Ulpu toimi kesaturisteina sekä kameramiehinä.
MÖLLILUOKAN RATA
Radan aloitimme siten, että otin etumatkaa lähelle puomia. Ohjasin esteiden oikeaa puolta. Pylly tippui jälleen puomin kontaktilta koska en taaskaan ollut tarpeeksi jämpti siinä asiassa. Arttu myös palasi kerran puomille. Ups. Puomin jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä aitojen kautta putkeen. Ohjasin Artun putkeen ja tein itse takaaleikkauksen. Ohjasin Arttua putken oikeaa puolta kohti aitoja. Aidalla 10 teimme valssin kiertämällä siivekkeen oikealta. Siitä oli selkeä jatkaa seuraavaan putkeen. Putken jälkeen jatkoimme kohti suoraa jolla oli peräkkäin aita, muuri, aa ja aita. Ekalta aidalta Arttu tiputti riman. Muuri ja aa meni hyvin. Aa:n kontakti meni tosi hyvin. Aidan jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä kohti seuraavia aitoja ja putkee. Artun mentyä putkeen tein jälleen takaaleikkauksen hivenen kaartavan radan ja lyhyemmän luoksumatkan takia. Loppurata meni oikein hyvin, mutta Arttu juoksi toiseksiviimeisen aidan ohi perässäni (taisi olla liian epäselvä ohjaus). Pääsimme kuitenkin kunnialla ja melko vauhdikkaasti radan loppuun asti.
Hylkäävät virheet tuli siis puomille palaamisesta ja esteen 12 riman tiputtaminen. Eka rata meni muuten siis tosi hyvin!! Ratavirheitä tuli sitä loppupään kiellosta. Se on ihan hyvin meiltä.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia ja me suoritimme radan aikaan 48.07. Ei siis ollenkaan huono, kun yksi kieltokin mahtui mukaan.
ALOKASLUOKAN RATA
Päivän toinen rata olikin sitten hivenen vaikeampi ja meni meillä aika moiseksi säätämiseksi. Arvelin ongelmana olevan edelleenkin tämän renkaan joten menin ottamaan Artun luoksekutsuna ensimmäisen aidan ja renkaan läpi. Arttu hyppäsi silti renkaan ohi, mutta tuomari arveli sen johtuvan siitä, että olin itse lian lähellä rengasta. Puomi meni hyvin, mutta pylly putosi taas kontaktilta, kun emme ruvenneet himmamaan ajoissa. Putkensuulla Artu teki kiellon ja juoksi perässäni putken suun ohi hetken matkaa. Paska ohjaus..ei voi muuta sanoa. Putken jälkeen oli tarkoitus tehdä aidat ja niiden väliin valssi. Itse rupesin tekemään valssia ehkä lian myöhään ja tämän takia Arttu kaartoikin selkäni taakse. Saimme korjattua tilnteen pienen kiepin kautta kuitenkin ja pääsimme jatkamaan kohti putkea. Pelkäilin koko ajan, että Arttu menee puomille, mutta herra menikin putkeen. Itse olin vieläkin empivässä mielentilassa ja Arttu palasi takaisin putken suulta ja kävi puomilla. Henna säätää jälleen osaa 5023. No pääsimme kuitenkin putkeen ja kerkisin valssata itseni putken ulostulon oikealle puolelle. Siitä jatkoimme aidan kautta kepeille. Aidan jälkeen komensin Arttua kun sillä oli vähän kiire. Herra sitten haukkui minulle tovin keppejä suorittaessamme. Kepit meni silti aivan mukavasti eikä ylihypyjä ilmaantunut. Hyvä hyvä. Keppien jälkeen tein puolenvahidon Artun edessä ja aa:kin meni ihan kivasti vaikka pylly putosikin kontaktilta. Suraavat aidan meni hyvin. Keinulla en ruvennut taaskaan toppuutellut tarpeeksi ajoissa ja Arttu hyppäsi alas enen kuin keinu oli maassa asti. Säätö johtui ehkä meneillään olevasta takaaleikkauksesta. Kenun jälkeen hieman rauhoitimme menoa kohti loppua ja loppuradan aitakieputukset menikin takaakiertojaana myöten melko hyvin paitsi viimeisen aidan rima tippui. Tämä riman tippuminen oli yksin minun vika, kun rupesin himmaamaa vauhtia liian aikaisin. Lopussa ollut aitojen välistajuoksu oli hauska.
Tällä radalla siis säätöä ja virheitä, mutta oli kiva saada kokemusta pitkästä ja vaikeasta radasta. Ratavirheitä tuli putken kietämisestä ja hylkääviä virheitä oli renkaan ohi hyppääminen, puomillä käyminen eli väärä este sekä rimojen 12 ja 20 pudottamisesta tippuminen.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia. Suoritimme radan aikaan 60,34 (ellen väärin lukenut). Melko hyvin tämäkin kauheesta säädöstä huolimatta.
Tiistain treeneissä kouluttajamme kehui meidän vauhtia möllikisoissa. Olin aikoihin itsekkin tosi tyytyväinen (ja ellen väärin katsonut, niin olimme kokoluokkamme nopeimmat ainakin ekalla radalla). Muutenkin suorituksemme meni oikein hyvin jännityskertoimeen katsottuna :D
Ohjaavan käden kun muistaa pitää selkeämmin mukana niin sillä pääsee jo pitkälle
MÖLLILUOKAN RATA
Radan aloitimme siten, että otin etumatkaa lähelle puomia. Ohjasin esteiden oikeaa puolta. Pylly tippui jälleen puomin kontaktilta koska en taaskaan ollut tarpeeksi jämpti siinä asiassa. Arttu myös palasi kerran puomille. Ups. Puomin jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä aitojen kautta putkeen. Ohjasin Artun putkeen ja tein itse takaaleikkauksen. Ohjasin Arttua putken oikeaa puolta kohti aitoja. Aidalla 10 teimme valssin kiertämällä siivekkeen oikealta. Siitä oli selkeä jatkaa seuraavaan putkeen. Putken jälkeen jatkoimme kohti suoraa jolla oli peräkkäin aita, muuri, aa ja aita. Ekalta aidalta Arttu tiputti riman. Muuri ja aa meni hyvin. Aa:n kontakti meni tosi hyvin. Aidan jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä kohti seuraavia aitoja ja putkee. Artun mentyä putkeen tein jälleen takaaleikkauksen hivenen kaartavan radan ja lyhyemmän luoksumatkan takia. Loppurata meni oikein hyvin, mutta Arttu juoksi toiseksiviimeisen aidan ohi perässäni (taisi olla liian epäselvä ohjaus). Pääsimme kuitenkin kunnialla ja melko vauhdikkaasti radan loppuun asti.
Hylkäävät virheet tuli siis puomille palaamisesta ja esteen 12 riman tiputtaminen. Eka rata meni muuten siis tosi hyvin!! Ratavirheitä tuli sitä loppupään kiellosta. Se on ihan hyvin meiltä.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia ja me suoritimme radan aikaan 48.07. Ei siis ollenkaan huono, kun yksi kieltokin mahtui mukaan.
ALOKASLUOKAN RATA
Päivän toinen rata olikin sitten hivenen vaikeampi ja meni meillä aika moiseksi säätämiseksi. Arvelin ongelmana olevan edelleenkin tämän renkaan joten menin ottamaan Artun luoksekutsuna ensimmäisen aidan ja renkaan läpi. Arttu hyppäsi silti renkaan ohi, mutta tuomari arveli sen johtuvan siitä, että olin itse lian lähellä rengasta. Puomi meni hyvin, mutta pylly putosi taas kontaktilta, kun emme ruvenneet himmamaan ajoissa. Putkensuulla Artu teki kiellon ja juoksi perässäni putken suun ohi hetken matkaa. Paska ohjaus..ei voi muuta sanoa. Putken jälkeen oli tarkoitus tehdä aidat ja niiden väliin valssi. Itse rupesin tekemään valssia ehkä lian myöhään ja tämän takia Arttu kaartoikin selkäni taakse. Saimme korjattua tilnteen pienen kiepin kautta kuitenkin ja pääsimme jatkamaan kohti putkea. Pelkäilin koko ajan, että Arttu menee puomille, mutta herra menikin putkeen. Itse olin vieläkin empivässä mielentilassa ja Arttu palasi takaisin putken suulta ja kävi puomilla. Henna säätää jälleen osaa 5023. No pääsimme kuitenkin putkeen ja kerkisin valssata itseni putken ulostulon oikealle puolelle. Siitä jatkoimme aidan kautta kepeille. Aidan jälkeen komensin Arttua kun sillä oli vähän kiire. Herra sitten haukkui minulle tovin keppejä suorittaessamme. Kepit meni silti aivan mukavasti eikä ylihypyjä ilmaantunut. Hyvä hyvä. Keppien jälkeen tein puolenvahidon Artun edessä ja aa:kin meni ihan kivasti vaikka pylly putosikin kontaktilta. Suraavat aidan meni hyvin. Keinulla en ruvennut taaskaan toppuutellut tarpeeksi ajoissa ja Arttu hyppäsi alas enen kuin keinu oli maassa asti. Säätö johtui ehkä meneillään olevasta takaaleikkauksesta. Kenun jälkeen hieman rauhoitimme menoa kohti loppua ja loppuradan aitakieputukset menikin takaakiertojaana myöten melko hyvin paitsi viimeisen aidan rima tippui. Tämä riman tippuminen oli yksin minun vika, kun rupesin himmaamaa vauhtia liian aikaisin. Lopussa ollut aitojen välistajuoksu oli hauska.
Tällä radalla siis säätöä ja virheitä, mutta oli kiva saada kokemusta pitkästä ja vaikeasta radasta. Ratavirheitä tuli putken kietämisestä ja hylkääviä virheitä oli renkaan ohi hyppääminen, puomillä käyminen eli väärä este sekä rimojen 12 ja 20 pudottamisesta tippuminen.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia. Suoritimme radan aikaan 60,34 (ellen väärin lukenut). Melko hyvin tämäkin kauheesta säädöstä huolimatta.
Tiistain treeneissä kouluttajamme kehui meidän vauhtia möllikisoissa. Olin aikoihin itsekkin tosi tyytyväinen (ja ellen väärin katsonut, niin olimme kokoluokkamme nopeimmat ainakin ekalla radalla). Muutenkin suorituksemme meni oikein hyvin jännityskertoimeen katsottuna :D
Ohjaavan käden kun muistaa pitää selkeämmin mukana niin sillä pääsee jo pitkälle
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
