Kyllä. Maanantaina Ismo ja Ulpu (The Rescue-koira) kävivät JATin hallittavuustestissä joka täytyy siis suorittaa hyväksytysti ennen agilityn alkeiskurssille pääsyä. Testistä Ulpu suoriutui oikein hyvin. Meidän agilitytaival alkaa siis tuossa parin viikon kuluttua ja jännityksellä odotellaan miten hommassa käy.
Tässä pohdintaa lyhykäisesti testin kulusta:
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Ilmoittautumisen jälkeen oli heti vuorossa luoksepäästävyyden testaus. Tapansa mukaan Ulpu oli varuillaan uutta ihmistä kohtaan ja piti ns. turvaväliä. Aluksi Ulpu ei oikein ollut uskaltanut ottaa ennen kuin testaajana oleva nainen katsoi Ulpusta pois päin, mutta myöhemmin kyllä rohkaistui. Kun testaaja oli ottanut Ismolta Ulpun vinkulelelun, niin kaikki arastelu oli kadonnut siihen paikkaan. Testaaja olikin sanonut lopuksi, että Ulpu on vähän arkaa, mutta varmasti tulee toimeen kaikkien kanssa kunhan ensin tutustuu. On kuulemma erittäin kiltti ja mukava koira. Lopuksi Ismon oli vielä pitänyt leikittää Ulpua ja Ulpu keräsi pisteet kotiin näyttämällä asento-temppunsa ihan omatoimisesti vinkulelun toivossa :D
TOISETEN KOIRIEN OHITTAMINEN
Tässä osiossa oli tarkoitus testailla Ulpun suhtautumista muihin koiriin ja sitä miten Ulpu osaa ottaa kontaktia ohjaajaan. Aluksi oli täytynyt mennä lähelle vierasta koirakkoa ja kiertää heidän ympäri. Heti perään sama juttu toisen koirakon ympäri. Samalla Ismon oli täytynyt pitää kontaktia yllä Ulpun kanssa. Tästä osuudesta Ulpu oli suoriutunut oikein mallikkaasti. Testaaja oli pitänyt Ulpun toiminnasta. Ismo olisi kuulemma saanut houkutella enemmän Ulpua kontaktiin.
PAIKALLAANOLO
Tässä osiossa koira piti pyytää paikalleen (asento vapaa) ja sen jälkeen ohjaajan oli täytynyt mennä n. 5m päähän ja laskea hitaasti viiteen ennen testin seuraavaa osaa. Ulpu oli jäänyt Ismon pyynnöstä nätisti paikalleen istumaan ja oli katsellut maailman menoa. Oli siis mennyt hyvin.
LUOKSETULO
Testin vimeinen osio oli suoritettu suoraan osion kolme (paikallaanolo) perään. Koira oli tarkoitus kutsua luokse ja sen täytyi tulla viimestään kolmannella käskyllä suoraan ohjaajan luokse ilman haahuiluja/ karkaamista. Tästä Ulpu oli suoriutunut varsin mallikkaasti. Heti ensimmäisen kutsun jälkeen Ulpu oli syöksynyt Ismon luoksen hyppimään vasten. Paikallaanolosta ja luoksetulosta Ulpu oli saanut suuret kehut.
Ulpusta tulee kuulemma oikein hyvä agikoira. The Rescue-koira -nimityksen Ulpu sai siitä, kun Ulpu on tullut meille "käytettynä"
JATin hallittavuustestistä voit lukea lisää täältä.
maanantai 21. heinäkuuta 2008
lauantai 19. heinäkuuta 2008
Jakson viimeiset treenit (koska työt pukkaa päälle)
Nämä olikin sitten otsakkeen mukaisesti viimeiset treenit ennen pientä taukoa ja uutta jaksoa.
RATA I
Ekalla radalla oltiin odotin Arttua kakkos aidan takana ja olin luoksekutsuna sihen asti. Siitä jatkoimme kahden seuraavan aidan yli aina kepeille asti. Aitasarja ooli melko helppo suoran linjan takia. Kepit menee melko ok. Arttu edelleenkin vaatii hivenen apua niiden pujottelussa. Vauhdikasta kepeille lähestymistä treenataan kovasti. Keppien jälkeen oleva aita putki yhdistelmä meni melko hyvin. Ongelmat alkoi sitten putken jälkeen :D. Aluksi koetimme sitä, kun sain Artun putkeen niin kirmasin itse valssin kautta putken ulostulon vasemmalle puolelle odottamaan josta olisi ollut helppo jatkaa okserille. Paremmaksi vaihtoehdoksi ja ajan säästämiseksi keksimme, että kun sain Artun putkeen, niin kirmaan täysiä ja teenkin valsin sitten vasta okserin jälkeen. Eli juoksin odottamaan Arttua okserin vasemmalle puolelle. Koska putkelta oli hyvä suora linja okserille, niin tämä oli mahdollista. Okserin jälkeen mentiin renkaalle ja tuttuun tapaan Arttu meni renkaan ohi. Aidan siivekkeellä, kun minuun puoleinen reikä tukittiin, niin johan lähti sujumaan. Rengas tarvitsee armotonta vahvistusta. Se on oikeastaan ainut iso ongelma. Renkaan jälkeen ohjasin Artun putkeen ja tein itse mäkelöt putken oikealle suulle. Siitä ns kuljetin Artun vasenta puoltani aidalle ja sitten menimme vielä puomille. Tässä ei ongelmaa.
RATA II
Radan alussa menin itse esteiden oikeaa puolta ja otin hivenen etumatkaa aidan ja puomin välimaastoon. Aita ja puomi meni hyvin. Kntaktilla oli tälläkertaa tosi jämäkkä..ahteri ei heilu ennen lupaa. Seuraavat kolme aitaa meni jälleen hyvin. Aitojen jälkeen tein valssin ja ohjasin Artun putkeen. Putken jälkeen juoksin itse esteiden vasenta puolta. Okseri meni ihan hyvin, mutta oma juosusuunta imi Arttua pois seuraavan putken suulta. Liian aikaisin siis lähdin juoksemaan putken ulostuloa kohti. Enemmän kuin juoksi kohti kakkosputken suuta, niin homma meni ihan hyvin. Putklta aidalle meno oli aika haastava ja oli aika säätöä. Tarkoitus oli käytännössä siis tehdä valssi aidan edessä ja jatkaa siitä aidan yli kepeille. Piti olla itse todella nopea jos aikoi tämän kunnolla suorittaa. Kepit meni tavalliseen tapaan ja jälleen keppien edessä tain valsiin tavallaan Artun edestä Astuen. Ohjasin Artun aidan yli ja tein jälleen valssin josta siirryimme renkaalle. Rengas menee ok jos siiveke on paikallaan.
Lopuksi meidän piti vielä tehdä aita (11), rengas (12), okseri (7) putki (8) yhdistelmä, mutta Arttu lähti okserin jälkeen räkkyämään yhdelle paikenkoira nartulle joka oli aivan ratamme vieressä. Tämä ei oikeastaan ollut meidän vika, kun toiset oli tulilinjalla ja Arttu on kuitenkin aika täpäkkänä suorittaessaan. Ei ole Arttu koskaan mennyt nartuille ärisemään omaaloitteisesti. Lopetimme radan kuitenkin siihen. Mitään tappelutilannetta ei tullut, ärhentelyä vain, mutta ihmettelen miten Arttu lähtee nartulle haastelee, mutta liekö sitten narttu rähäntänyt ensin. Oli aika nopea tilanne.
Ulpu sai kutsun hallittavuustestiin. Koska minä olen leirillä ja meillä on kyseisenä iltana vanhempien vierailupäivä, niin Ismo vie Ulpun testiin. Ulpu kanssa ollaan harjoiteltu kovasti paikallaanolemista ja siitä suoraan luoksetuloa. Viikonloppuna Ismo lupasi harjoitella enemmän kontaktissa kulkemista testiä varten. Ulpu on muutenkin kovasti treenaantunut kuuntelemisessa ja paremmin uskaltaa pitää irtikin, kunhan paikka on turvallinen (ei esim. autoja lähellä) jos ihania riistaeläimiä tulee näkyviin.
torstai 10. heinäkuuta 2008
Persereeniä juosten
Henna ja lapset juoksi tänään neljä kilometriä ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki jne. Saahaan kuntoa kaikille ja Ulpu kaposeksi..hih. Yllättävän hyvin minä jo jaksan tällä kunnolla.
Treveisin: Minä joka oon sanonut, etten koskaan lähde juoksemaan huvikseni..siinä se taas nähtiin
Treveisin: Minä joka oon sanonut, etten koskaan lähde juoksemaan huvikseni..siinä se taas nähtiin
sunnuntai 6. heinäkuuta 2008
Arttu JAT:in möllikisoissa 6.7.2008
Sunnuntaina olimme siis seuran omissa möllikisoissa. Haimme hylyt sekä mölliluokan että alokasluokan radoista. Keli oli kiva ja osallistujia sopivasti. Kisat eteni tosi rivakasti eikä tarvinnut turhia odotella. Ismo, Riikka, Enni ja Ulpu toimi kesaturisteina sekä kameramiehinä.
MÖLLILUOKAN RATA
Radan aloitimme siten, että otin etumatkaa lähelle puomia. Ohjasin esteiden oikeaa puolta. Pylly tippui jälleen puomin kontaktilta koska en taaskaan ollut tarpeeksi jämpti siinä asiassa. Arttu myös palasi kerran puomille. Ups. Puomin jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä aitojen kautta putkeen. Ohjasin Artun putkeen ja tein itse takaaleikkauksen. Ohjasin Arttua putken oikeaa puolta kohti aitoja. Aidalla 10 teimme valssin kiertämällä siivekkeen oikealta. Siitä oli selkeä jatkaa seuraavaan putkeen. Putken jälkeen jatkoimme kohti suoraa jolla oli peräkkäin aita, muuri, aa ja aita. Ekalta aidalta Arttu tiputti riman. Muuri ja aa meni hyvin. Aa:n kontakti meni tosi hyvin. Aidan jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä kohti seuraavia aitoja ja putkee. Artun mentyä putkeen tein jälleen takaaleikkauksen hivenen kaartavan radan ja lyhyemmän luoksumatkan takia. Loppurata meni oikein hyvin, mutta Arttu juoksi toiseksiviimeisen aidan ohi perässäni (taisi olla liian epäselvä ohjaus). Pääsimme kuitenkin kunnialla ja melko vauhdikkaasti radan loppuun asti.
Hylkäävät virheet tuli siis puomille palaamisesta ja esteen 12 riman tiputtaminen. Eka rata meni muuten siis tosi hyvin!! Ratavirheitä tuli sitä loppupään kiellosta. Se on ihan hyvin meiltä.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia ja me suoritimme radan aikaan 48.07. Ei siis ollenkaan huono, kun yksi kieltokin mahtui mukaan.
ALOKASLUOKAN RATA
Päivän toinen rata olikin sitten hivenen vaikeampi ja meni meillä aika moiseksi säätämiseksi. Arvelin ongelmana olevan edelleenkin tämän renkaan joten menin ottamaan Artun luoksekutsuna ensimmäisen aidan ja renkaan läpi. Arttu hyppäsi silti renkaan ohi, mutta tuomari arveli sen johtuvan siitä, että olin itse lian lähellä rengasta. Puomi meni hyvin, mutta pylly putosi taas kontaktilta, kun emme ruvenneet himmamaan ajoissa. Putkensuulla Artu teki kiellon ja juoksi perässäni putken suun ohi hetken matkaa. Paska ohjaus..ei voi muuta sanoa. Putken jälkeen oli tarkoitus tehdä aidat ja niiden väliin valssi. Itse rupesin tekemään valssia ehkä lian myöhään ja tämän takia Arttu kaartoikin selkäni taakse. Saimme korjattua tilnteen pienen kiepin kautta kuitenkin ja pääsimme jatkamaan kohti putkea. Pelkäilin koko ajan, että Arttu menee puomille, mutta herra menikin putkeen. Itse olin vieläkin empivässä mielentilassa ja Arttu palasi takaisin putken suulta ja kävi puomilla. Henna säätää jälleen osaa 5023. No pääsimme kuitenkin putkeen ja kerkisin valssata itseni putken ulostulon oikealle puolelle. Siitä jatkoimme aidan kautta kepeille. Aidan jälkeen komensin Arttua kun sillä oli vähän kiire. Herra sitten haukkui minulle tovin keppejä suorittaessamme. Kepit meni silti aivan mukavasti eikä ylihypyjä ilmaantunut. Hyvä hyvä. Keppien jälkeen tein puolenvahidon Artun edessä ja aa:kin meni ihan kivasti vaikka pylly putosikin kontaktilta. Suraavat aidan meni hyvin. Keinulla en ruvennut taaskaan toppuutellut tarpeeksi ajoissa ja Arttu hyppäsi alas enen kuin keinu oli maassa asti. Säätö johtui ehkä meneillään olevasta takaaleikkauksesta. Kenun jälkeen hieman rauhoitimme menoa kohti loppua ja loppuradan aitakieputukset menikin takaakiertojaana myöten melko hyvin paitsi viimeisen aidan rima tippui. Tämä riman tippuminen oli yksin minun vika, kun rupesin himmaamaa vauhtia liian aikaisin. Lopussa ollut aitojen välistajuoksu oli hauska.
Tällä radalla siis säätöä ja virheitä, mutta oli kiva saada kokemusta pitkästä ja vaikeasta radasta. Ratavirheitä tuli putken kietämisestä ja hylkääviä virheitä oli renkaan ohi hyppääminen, puomillä käyminen eli väärä este sekä rimojen 12 ja 20 pudottamisesta tippuminen.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia. Suoritimme radan aikaan 60,34 (ellen väärin lukenut). Melko hyvin tämäkin kauheesta säädöstä huolimatta.
Tiistain treeneissä kouluttajamme kehui meidän vauhtia möllikisoissa. Olin aikoihin itsekkin tosi tyytyväinen (ja ellen väärin katsonut, niin olimme kokoluokkamme nopeimmat ainakin ekalla radalla). Muutenkin suorituksemme meni oikein hyvin jännityskertoimeen katsottuna :D
Ohjaavan käden kun muistaa pitää selkeämmin mukana niin sillä pääsee jo pitkälle
MÖLLILUOKAN RATA
Radan aloitimme siten, että otin etumatkaa lähelle puomia. Ohjasin esteiden oikeaa puolta. Pylly tippui jälleen puomin kontaktilta koska en taaskaan ollut tarpeeksi jämpti siinä asiassa. Arttu myös palasi kerran puomille. Ups. Puomin jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä aitojen kautta putkeen. Ohjasin Artun putkeen ja tein itse takaaleikkauksen. Ohjasin Arttua putken oikeaa puolta kohti aitoja. Aidalla 10 teimme valssin kiertämällä siivekkeen oikealta. Siitä oli selkeä jatkaa seuraavaan putkeen. Putken jälkeen jatkoimme kohti suoraa jolla oli peräkkäin aita, muuri, aa ja aita. Ekalta aidalta Arttu tiputti riman. Muuri ja aa meni hyvin. Aa:n kontakti meni tosi hyvin. Aidan jälkeen tein valssin ja jatkoimme siitä kohti seuraavia aitoja ja putkee. Artun mentyä putkeen tein jälleen takaaleikkauksen hivenen kaartavan radan ja lyhyemmän luoksumatkan takia. Loppurata meni oikein hyvin, mutta Arttu juoksi toiseksiviimeisen aidan ohi perässäni (taisi olla liian epäselvä ohjaus). Pääsimme kuitenkin kunnialla ja melko vauhdikkaasti radan loppuun asti.
Hylkäävät virheet tuli siis puomille palaamisesta ja esteen 12 riman tiputtaminen. Eka rata meni muuten siis tosi hyvin!! Ratavirheitä tuli sitä loppupään kiellosta. Se on ihan hyvin meiltä.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia ja me suoritimme radan aikaan 48.07. Ei siis ollenkaan huono, kun yksi kieltokin mahtui mukaan.
ALOKASLUOKAN RATA
Päivän toinen rata olikin sitten hivenen vaikeampi ja meni meillä aika moiseksi säätämiseksi. Arvelin ongelmana olevan edelleenkin tämän renkaan joten menin ottamaan Artun luoksekutsuna ensimmäisen aidan ja renkaan läpi. Arttu hyppäsi silti renkaan ohi, mutta tuomari arveli sen johtuvan siitä, että olin itse lian lähellä rengasta. Puomi meni hyvin, mutta pylly putosi taas kontaktilta, kun emme ruvenneet himmamaan ajoissa. Putkensuulla Artu teki kiellon ja juoksi perässäni putken suun ohi hetken matkaa. Paska ohjaus..ei voi muuta sanoa. Putken jälkeen oli tarkoitus tehdä aidat ja niiden väliin valssi. Itse rupesin tekemään valssia ehkä lian myöhään ja tämän takia Arttu kaartoikin selkäni taakse. Saimme korjattua tilnteen pienen kiepin kautta kuitenkin ja pääsimme jatkamaan kohti putkea. Pelkäilin koko ajan, että Arttu menee puomille, mutta herra menikin putkeen. Itse olin vieläkin empivässä mielentilassa ja Arttu palasi takaisin putken suulta ja kävi puomilla. Henna säätää jälleen osaa 5023. No pääsimme kuitenkin putkeen ja kerkisin valssata itseni putken ulostulon oikealle puolelle. Siitä jatkoimme aidan kautta kepeille. Aidan jälkeen komensin Arttua kun sillä oli vähän kiire. Herra sitten haukkui minulle tovin keppejä suorittaessamme. Kepit meni silti aivan mukavasti eikä ylihypyjä ilmaantunut. Hyvä hyvä. Keppien jälkeen tein puolenvahidon Artun edessä ja aa:kin meni ihan kivasti vaikka pylly putosikin kontaktilta. Suraavat aidan meni hyvin. Keinulla en ruvennut taaskaan toppuutellut tarpeeksi ajoissa ja Arttu hyppäsi alas enen kuin keinu oli maassa asti. Säätö johtui ehkä meneillään olevasta takaaleikkauksesta. Kenun jälkeen hieman rauhoitimme menoa kohti loppua ja loppuradan aitakieputukset menikin takaakiertojaana myöten melko hyvin paitsi viimeisen aidan rima tippui. Tämä riman tippuminen oli yksin minun vika, kun rupesin himmaamaa vauhtia liian aikaisin. Lopussa ollut aitojen välistajuoksu oli hauska.
Tällä radalla siis säätöä ja virheitä, mutta oli kiva saada kokemusta pitkästä ja vaikeasta radasta. Ratavirheitä tuli putken kietämisestä ja hylkääviä virheitä oli renkaan ohi hyppääminen, puomillä käyminen eli väärä este sekä rimojen 12 ja 20 pudottamisesta tippuminen.
Radan ihanneaika oli 60 sekunttia. Suoritimme radan aikaan 60,34 (ellen väärin lukenut). Melko hyvin tämäkin kauheesta säädöstä huolimatta.
Tiistain treeneissä kouluttajamme kehui meidän vauhtia möllikisoissa. Olin aikoihin itsekkin tosi tyytyväinen (ja ellen väärin katsonut, niin olimme kokoluokkamme nopeimmat ainakin ekalla radalla). Muutenkin suorituksemme meni oikein hyvin jännityskertoimeen katsottuna :D
Ohjaavan käden kun muistaa pitää selkeämmin mukana niin sillä pääsee jo pitkälle
Viikon treenit
Jälleen oli mukavat treenit, kun paikalla oli vain yksi koirakko meidän lisäksi. Saatiin treenailla siis ihan rauhassa. Saatiin taas
RATA I
Eka rata meni ihan kivasti. Aluksi otin itse etumatkaa ja otin artun ekan aidan yli ja siitä etenimme puomille. Itse kuljin puomin vasenta puolta. Tähän mennessä kaiki hyvin. Kontaktin Arttu kahi hyvin, mutta meinaa heti lähteä jatkamaan, kun minä hivenenkin liikahdan eteenpäin. Ei ainakaan ole menohalujen puutetta meillä. Kontaktilla pitää siis olla jämptimpi! Puomilta jatkoimme kohti putkea. Putkeen Arttu irtaantui hyvin. Kun Arttu meni oli putken syövereissä niin minä itse hipsin vastaanotamaan tulokasta putken ulostulolle ja lähelle sueuraavaa aita. Aita meni hyvin ja saimme suoritettua sen myös hyvästä kulmasat mistä Artun oli helppo jatkaa pituudelle. Pituuden se tosin suoritti "ylijuoksuna" eli nurin meni. Saattoi johtua siitä, että minä mahdollisesti rupesin tekemään valssia liian aikaisin. Pituuden jälkeen siis tein valssin ja ohjasin Artun aidan kautta kepeille (testasimme myös vasta aidan 6 jälkeen tapahtuvaa valssia, mutta pidin itse toista tapaa parempana juuri tämän mahdollisen pituuden kaadon takia). Kepeltä Arttu meinasi karata selkäni takaa puomille juuri ennen suoritusta, mutta tuli kiltisti takaisin aloittelemaan kepejä. Kepit meni alusta aika reisille, mutta syy löytyy taas minun huonosta ohjaamisestani. Keppien loppupää meni ihan sujuvasti. Uudella yrittämällä saimme tämän aita-pituus-aita sarjan menemään hienosti myös pituden osalta. Arttu on tarkkavainen lapsi :D
RATA II
Tämä oli myös hauska. Aluksi otin Artun luoksekutsuna ekan aidan ylitse, siitä jatkoimme toiselle aidalle ja sen jälkeen välistävedon kautta kolmannelle. Kaksi ekaa meni aivan hyvin, mutta kolmannelle meneminen tuntui hieman vaikealta, kun tilanne eteni niin nopeasti. Itse lähinnä teputin ja suttasin omia askeleitani järjestykseen. Koetimme kouluttajan kanssa pohtia tähän kohtaan nopeaa suoritustapaa. Aitojen jälkeen tein valssin, jotta pääsimme aitojen "oikealle puolelle". Aidat meni jälleen alussa säätämiseksi, mutta kouluttaja neuvoi, että ei ruveta hidastelemaan ennen keppejä vaan juostaan niille reilusti. Pohdimme, että minun voisi hyvä olla kepeillä hivenen enen Arttua jotta kerkiä itse vetämään Artun ensimmäisestä välistä. Arttu tarvitsee myös vielä jämäkkää otetta ja hivenen kädellä ohjausta. Näillä neuvoilla saatiinkin ihmeitä aikaan välittömästi. Keppien jälkeen ohjasin Artun putkeen siten, että oli hivenen selkä putken ulostuloa päin ja ohjasin vastakkaisella eli tässä tapauksessa oikealla kädellä. Näin oli helppo ohjata Arttu putken kaimmaiseen suuhun ilman että se olisi halunnut lähempään. Artun ollessa putkessa palasin itse takaisin päin odottamaan Arttua putken ulostulon vasemmalle puolelle. Jatkoin ohjaamista siis oikealla kädellä niin, että Arttu kulkee oikeaa puoltani. Tällä tavalla pystyin sulkea pois Artun syöksymisen putken suusta kohtisuoraan näkyvälle puomille. Putken jälkeen ohjasin Artun siis aidalle ja tein itse takaaleikkauksen. Aidan jälkeen lähestyminen pituudelle, siitä aidalle ja siitä taas puomille meni tosi hyvin. Puomin kontakti tosin meni jälleen ihan päin hanuria.
Kepit tarttee vielä paljon treenausta jos kisoihin meinaa mieliä. Ei viitsisi mennä jos ne menee aivan miten sattuu. Arttu ymmärtää hyvin keppien tarkoituksen, mutta on vähän vielä epävarma. Ai kauheesti jaksaisi nysvätä niitä.
Ohjaava käsi on tällä aika häilyvä. Se on ollut aina ongelmana. Pitää muistaa vahvistaa sitä.
Kontakteilta Arttu meinaa valahtaa alas jos minä liikahdan eteenpäin. Tätä pitää harjoitella yksittäisillä esteilla treenien yhteydessä.
Arttu on vauhdikas kaveri ja vetää kurvit täysillä. Nauttii kovasti radoista jossa saa kunnolla spurtata. Menisi mielellään aina täysiä paikasta toiseen, mutta tekee kuitenkin hienosti ohjausten mukaan ilman suunnatonta säätämistä. Tosi nopea koira ja kun ohjaaminen (ja ohjaajan kunto) saadaan kondikseen, niin ties mitä sillä voi saavuttaa..niin vissiin :D
Minä olen yrittänyt kohottaa kuntoani juoksemalla piskien kanssa erimittaisia matkoja muutamaan otteeseen aina viikossa. Kyllä se varmaan siitä vähitellen. Ulpu on kiva juoksukaveri ja siinähän senkin rasva vähitellen palaa. Ulpu treenaa vähitellen mahdollista hallittavuustestiä ja agilitya varten ja muuten vapaa-ajalla treenaa lihaksia mm. uimalla kovasti.
RATA I
Eka rata meni ihan kivasti. Aluksi otin itse etumatkaa ja otin artun ekan aidan yli ja siitä etenimme puomille. Itse kuljin puomin vasenta puolta. Tähän mennessä kaiki hyvin. Kontaktin Arttu kahi hyvin, mutta meinaa heti lähteä jatkamaan, kun minä hivenenkin liikahdan eteenpäin. Ei ainakaan ole menohalujen puutetta meillä. Kontaktilla pitää siis olla jämptimpi! Puomilta jatkoimme kohti putkea. Putkeen Arttu irtaantui hyvin. Kun Arttu meni oli putken syövereissä niin minä itse hipsin vastaanotamaan tulokasta putken ulostulolle ja lähelle sueuraavaa aita. Aita meni hyvin ja saimme suoritettua sen myös hyvästä kulmasat mistä Artun oli helppo jatkaa pituudelle. Pituuden se tosin suoritti "ylijuoksuna" eli nurin meni. Saattoi johtua siitä, että minä mahdollisesti rupesin tekemään valssia liian aikaisin. Pituuden jälkeen siis tein valssin ja ohjasin Artun aidan kautta kepeille (testasimme myös vasta aidan 6 jälkeen tapahtuvaa valssia, mutta pidin itse toista tapaa parempana juuri tämän mahdollisen pituuden kaadon takia). Kepeltä Arttu meinasi karata selkäni takaa puomille juuri ennen suoritusta, mutta tuli kiltisti takaisin aloittelemaan kepejä. Kepit meni alusta aika reisille, mutta syy löytyy taas minun huonosta ohjaamisestani. Keppien loppupää meni ihan sujuvasti. Uudella yrittämällä saimme tämän aita-pituus-aita sarjan menemään hienosti myös pituden osalta. Arttu on tarkkavainen lapsi :D
RATA II
Tämä oli myös hauska. Aluksi otin Artun luoksekutsuna ekan aidan ylitse, siitä jatkoimme toiselle aidalle ja sen jälkeen välistävedon kautta kolmannelle. Kaksi ekaa meni aivan hyvin, mutta kolmannelle meneminen tuntui hieman vaikealta, kun tilanne eteni niin nopeasti. Itse lähinnä teputin ja suttasin omia askeleitani järjestykseen. Koetimme kouluttajan kanssa pohtia tähän kohtaan nopeaa suoritustapaa. Aitojen jälkeen tein valssin, jotta pääsimme aitojen "oikealle puolelle". Aidat meni jälleen alussa säätämiseksi, mutta kouluttaja neuvoi, että ei ruveta hidastelemaan ennen keppejä vaan juostaan niille reilusti. Pohdimme, että minun voisi hyvä olla kepeillä hivenen enen Arttua jotta kerkiä itse vetämään Artun ensimmäisestä välistä. Arttu tarvitsee myös vielä jämäkkää otetta ja hivenen kädellä ohjausta. Näillä neuvoilla saatiinkin ihmeitä aikaan välittömästi. Keppien jälkeen ohjasin Artun putkeen siten, että oli hivenen selkä putken ulostuloa päin ja ohjasin vastakkaisella eli tässä tapauksessa oikealla kädellä. Näin oli helppo ohjata Arttu putken kaimmaiseen suuhun ilman että se olisi halunnut lähempään. Artun ollessa putkessa palasin itse takaisin päin odottamaan Arttua putken ulostulon vasemmalle puolelle. Jatkoin ohjaamista siis oikealla kädellä niin, että Arttu kulkee oikeaa puoltani. Tällä tavalla pystyin sulkea pois Artun syöksymisen putken suusta kohtisuoraan näkyvälle puomille. Putken jälkeen ohjasin Artun siis aidalle ja tein itse takaaleikkauksen. Aidan jälkeen lähestyminen pituudelle, siitä aidalle ja siitä taas puomille meni tosi hyvin. Puomin kontakti tosin meni jälleen ihan päin hanuria.
Kepit tarttee vielä paljon treenausta jos kisoihin meinaa mieliä. Ei viitsisi mennä jos ne menee aivan miten sattuu. Arttu ymmärtää hyvin keppien tarkoituksen, mutta on vähän vielä epävarma. Ai kauheesti jaksaisi nysvätä niitä.
Ohjaava käsi on tällä aika häilyvä. Se on ollut aina ongelmana. Pitää muistaa vahvistaa sitä.
Kontakteilta Arttu meinaa valahtaa alas jos minä liikahdan eteenpäin. Tätä pitää harjoitella yksittäisillä esteilla treenien yhteydessä.
Arttu on vauhdikas kaveri ja vetää kurvit täysillä. Nauttii kovasti radoista jossa saa kunnolla spurtata. Menisi mielellään aina täysiä paikasta toiseen, mutta tekee kuitenkin hienosti ohjausten mukaan ilman suunnatonta säätämistä. Tosi nopea koira ja kun ohjaaminen (ja ohjaajan kunto) saadaan kondikseen, niin ties mitä sillä voi saavuttaa..niin vissiin :D
Minä olen yrittänyt kohottaa kuntoani juoksemalla piskien kanssa erimittaisia matkoja muutamaan otteeseen aina viikossa. Kyllä se varmaan siitä vähitellen. Ulpu on kiva juoksukaveri ja siinähän senkin rasva vähitellen palaa. Ulpu treenaa vähitellen mahdollista hallittavuustestiä ja agilitya varten ja muuten vapaa-ajalla treenaa lihaksia mm. uimalla kovasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
