Pulput liitää tykimmin

Pienoisen tauon jälkeen ollaan taas palattu agilityn pariin. Muutamat möllikisat on missattu minun kaikenmaailman vaivojen takia ja se vähän ärsyttää koska viikon päästä sunnuntaina on ekat viralliset eikä olla päästy möllikisoihin salaa harjoittelemaan. Toivottavasti on jalka voimissaa silloin kisapäivänä, niin ei jää nekin kisat väliin.

ULPUN TREENIT
Ulpu on kyllä kovasti taas ryhdistäytynyt, vaikka meidän treenipari onkin sen mielestä edelleen aika jännittävä. Harjoitellaan sitten sillä tavalla, että narunpitäjä seiso vähän kauempana eikä aivan Ulpun ahterin takana. Uusina esteinä meillä oli tällä kertaa puomi ja muuri.

Puomi oli treeneissä vain noin 40 cm korkeudessa, ettei satu niin pahasti jos koira hyppää alas ja että koiraa ei ekalla kerralla jännitä aivan niin paljon puomille menoa. Auttamassa oli kaksi apukouluttajaa. Ulpu meni puomille melko hyvin. Loppukontaktille laitettiin nami ja ihan ensimmäisellä nousulla houkutelin namin kanssa, mutta sitäkään ei muilla kerroilla enää tarvittu. Ekalla nousulla Ulpu meinasi vähän kierrellä, mutta ei jännittänyt kuin toista apukouluttajaa hivenen. Kerran Ulpu sitten luiskahtikin puomilta kokonaan alas. Ei muuta kuin uudestaan. Kontaktille jpyysain Ulpun sitten istumaan ja palkkasin hyvin.

Muurilla otin Ulpun aluksi pari kertaa luoksekutsuja ja sen jälkeen taas heitettiin lelua yli siten että itse ohjasin perinteisesti sivulta. Hyvin Ulpu hyppää. Ehkä vähän keskittyy vielä siihen korkeuteen, mutta ehkä se hyppy siitä pitenee ajan kanssa.

Putkella myös saatiin yllättyä tällä kertaa. Aiemmin Ulpu on arastellut putkea aika paljon, mutta nyt meillä oli putki tosi pitkänä suorana ja Ulpu tuli siitä luoksekutsuna läpi heti. meni niin hyvin, että päätimme koettaa sitä, että olen itse lähettämässä ja juoksi putken vierellä. Meni tosi hienosti ja Ulpu oli ihan innoissaan menossa putkeen vaikka minä en ollutkaan toisessa päässä huutelemassa.

Muita esteitä oli aita ja kepit. Niitä harjoiteltiin tuttuun tapaan. Otimme myös namialustan käyttöön oppimisen helpottumiseksi.

ARTUN TREENIT

RATA I
Tällä radalla oli tarkoitus harjoitella takaaleikkauksia. Ohjaajan antamat pakolliset takaaleikkaukset oli esteiden 3 ja 4 sekä 6 ja 7 välissä. Ekat kolme aitaa ohjasin Arttu siten, että juoksin esteiden oikeaa puolta ja sitten takaaleikkasin..tai ainakin yritin..sovitussa kohdassa. Olihan se vähän säätöä, kun Arttu rupesi jarruttelemaan, kun aloin takaaleikkaamaan. Kun tästä selvittiin, niin putkeen Arttu meni oikein hyvin ja minä oikaisin odottamaan aitojen väliin. Tarkoitus oli taas tehdä takaaleikkaus, että olisin päässyt ohjaamaan Arttua (tiukasti oikealle kurvaten) renkaan jälkeiselle aidalle. No Arttu rupesi taas jarruttelemaan. Se on aika hassu, että kotona se tekee rengasta ihan innoissaa, mutta treeneissä se ei ole ollenkaan kivaa. No tämä kohta saatiin luistamaan jotenkin niin päästiin sentään eteenpäin. Renkaan jälkeiset aidat ja putki meni hienosti ja Arttu haki putken suun jälleen oikein hyvin vaikka ei mikään ns. putkihullu olekkaan. Putken jälkeen oli aidan takana odottamassa josta sain sylikäännän kautta ohjattua Artun aidan 12 taakse ja sitten siitä yli renkaalle. Olin tosi onnellinen, kun Arttu hyppäsi renkaan läpi vaikka tultiin melko pahasta kulmasta. Ei siis haitannut yhtään vaikka muuten vähän säädettiinkin :D















RATA II
Tämä olikin sitten se pidempi rata erilaisine kieputuksineen. Aloitimme radan siten, että jätin Artun ekan aidan taakse ja menin itse hieman edemmäs aidan 1 ja 2 vasemmalle puolelle. Alku meni hyviin ja sitä oli hyvä jatkaa kaikki loputkin aidat aina putkelle asti. Itse siis pyörin aitahäkkyrän keskellä juosten edelleen aitojen vasenta puolta. Sitten ohjasin Artun putkeen ja tein itse valssin putken ulostulolle josta meidän oli sitten hyvä jatkaa kepeille ns. oikeinpäin, koska toiselta puolelta suorittaminen on vielä vaikeaa. Kepit meni ihan ok. Välillä Arttu vähän harppaili. Sitten keppien jälkeen päätin kokeilla aidalla menoa siten, että tein vaan itse tiukan kurvin. Ohjasin Artun aidalle ja takaaleikkasin (kouluttaja sanoikin, että ehkä parempi olisi ollut suorittaa kohta siten, että keppien jälkeen teen valssin ja siitä aidalle ilman takaaleikkausta, mutta halusin itse koettaa tuossa kohdassa takaaleikkausta, kun niitä tulee käytettyä melko harvoin ja itse ajattelin, että se olisi nopeampi tapa edetä tässä tilanteessa). Takaaleikauksen jälkeen jatkoin esteiden vasemmalta puolelta ohjaten aina pöydälle asti. Pöytä meni jälleen hyvin. Arttu odottaa siinä aina melko maltillisesti. Pöydä jälkeen jatkoimme aidoille jonka jälkeen tuli "pitkä kuljetus" osuus. Aidan 14 jälkeen tein siis valssin joten Arttu kulki vasenta puoltani seuraavalle aidalle asti. Hyvin malttoi kulkea mukana. Itse olin ehkä liiankin hidas. Sitten lähetin Artun aidalle ja takaaleikkasin itseni puomin vasemmalle puolelle. Arttua ei kyllä tartte paljoa puomille pakottaa. On se niin kiva sen mielestä!! Minä sain juosta kuin heikkopäinen. Puomin kontaktilla olin tosi jämpti ja Arttu jaksoi odotella vaikka kävin vähän kauempana. Suoritimme radan vielä toisen kerran putkesta eteenpäin. Meni oikein mukavasti. Oli kiva rata.













Oikeastaan kaikki muu menee tosi loistavasti. Kun vielä saadaan kepit varmemmiksi ja keppien toinen puoli myös. Sekä se rengas, mutta se on pieni ongelma keppeihin verrattuna. Kotona myös kepit menee paremmin.

Ulpun treeniä ja Saarijärven häröilyä

Viikko sitten maanataina olimme viimeksi treeneissä ja silloinkin vain Ulpun, koska minä olin kipeänä. Tiistaina sitten onneksi saatiin vähän treenailla omatoimisesti Saarijärven reissun yhteydessä. Sunnuntaina piti mennä möllikisoihin, mutta minä olin edelleen kipeänä, niin emme sitten menneet. Maanantaina ei taas oltu treeneissä, koska minä olin Helsingissä humputtelemassa

Ensiviikolla on vihtavuoressa yhdet möllikisat jonne pitäisi mennä. syyskuussa on samaisessa paikassa Laukan viralliset kisat jonne Artun ilmoitin kahdelle radalle.

ULPUN TREENIT
Tällä kertaa treeneissä Ulpu oli tosi varautunut ihmisiä ja erityisesti minun treeniparia kohtaan. Jos remminpitäjä oli liian lähellä pitämässä liinasta kiinni, niin kaikki energia meni sen välttelyyn. Jatkossa pitääkin sitten ottaa vähän enemmän etäisyyttä Ulpun ja liinanpitäjän välille.

Rengasta Ulpu meni mukavasti, kun vain pääsi asiaan keskittymään. Meillä oli treeneissä se irtorengas, mutta kotona ollaan menty ihan kunnon renkaalla.

Aitaa reenasimme myös ja se menee kanssa hyvin. Aluksi otin Ulpun aidan yli luoksekutsuna muistin virkistämiseksi. Muut kerrat ohjasin itse sivusta heittäen samalla lelun aidan yli. Ulpu tarttuu aina syöttiin :D

Putkea harjoiteltiin edelleenkin mahd lyhyenä siten että minä houkuttelin. Pikkuisen houkuttelun jälkeen Ulpu sujahti vauhdilla putken läpi ja sai superkehut. Sama tehtiin vielä uudeleen.

Keppejä harjoiteltiin samaan malliin kuin edelliselläkin kerralla. Nyt lähinnä tuotti ongelmaa se ensimmäisen välin jälkeen oleva palkkaaja jolta Ulpu ei palkkaa tahtonut ottaa, mutta palkkasin Ulpun itse aina sitten kun se oli pujotellut toisen kepin.

Aa:ta harjoiteltiin perinteiseen tyyliin. Aluksi vietiin yhdessä namia alastulolle ja sitten suorittamaan. Taas ensimmäinen kerta piti houkutella ja sitten Ulpu menikin aa:n ihan itse. Kouluttaja piti liinasta ja minä ohjasin. Hyvin Ulpu malttoi kontaktille jäädä herkkuja maistelemaan..kukapa ei malttaisi.

Urheasti Ulpu on urallaan edennyt ja rikkonut Hennan mielikuvia kaoottisista harjoistuksista.

SAARIJÄRVEN TREENIÄ
Saarijärvellä koirat pääsi testaamaan sekä omaa että vierasta rengasta. Rengas menee Ulpulta mainiosti ja Artullakaan ei tule ohihyppyjä juurikaan enää. Saa nähdä miten käy oikein treeneissä.

Arttu harjoitteli myös pussia ja Ulpukin vähän tutustui kapistukseen. Artun pussiin meno menee yleensä oikein hyvin. Se on kiva.

Illalla koirat pääsi vielä roiskimaan rannalle ja Ulpu uiskenteli ihan urakalla.

JUOKSEMASSA
Eilen käytiin minnan ja Ulpun kanssa juoksemassa muutama kilsa. Hyvin Ulpu jaksoi ja minäkin melko hyvin vaikka keli oli todella hiostava. Loppumatka menikin sitten kaatosateessa.

Kaksi valkoista agitreenaa

Nyt käydään agilitya treenaamassa sitten oikein kaksin verroin. Sattui vielä oikein sopivasti että meidän treenit kummankin piskin kanssa maanantaina ja aivan peräkkäin.

ULPUN TREENIT
Aluksi treenaamaan pääsi Ulpu. Pariksemme saimme oikein vikkelän kelpie neitokaisen. Aluksi Ulpu joutui odottelemaan boksissaan omaa vuoroa. Ihan nätisti neiti siellä jaksoi odotella.

Ensimmäisenä esteenä meillä oli Ulpun kanssa putki. Ulpua jännitti putki kamalasti vaikka se oli aivan lyhyenä. Apukouluttajan kanssa Ulpua herkkujen avulla putkeen houkuteltiin ja lopulta neidin sinne myös saimme. Taisi tosin olla että minä olin siellä putkessa kauemman aikaa kuin Ulpu :)

Kepeillä harjoittelimme ekaa väliä kahden kepin avulla siten, että apukouluutaja piti liinasta. Pari oli keppien takana houkuttelemassa Ulpua ekasta välistä. Minä lähetin Ulpun kepeille ja siirryin vielä palkkaamaan loppuun kun Ulpu oli ekan välin suorittanut.

Seuraavaksi meillä oli vuorossa aita. Aita laitettiin noin 10-15 cm korkeuteen. Apukouluttaja piti Ulpua aluksi liinasta ja minä otin Ulpun yli luyoksekutsuna. Koetmme myös tätä paikallaanolosta. Hienosti Ulpu jaksoi paikallaan pysyä hälinästä huolimatta. Lopuksi vielä testasimme siten, että minä ohjaan Ulpua aidan yli sivulta ja hietän lelun jonka perässä Ulpu voi hypätä aidan yli. Sekin meni loistavasti

Viimeisenä esteenä oli aa. Tämä osuus minua hirvitti kaikista eniten. Varsinainen kouluttajamme oli tällä esteellä mukana katsomassa ja auttamassa. Sovimme, että minä itse pidän Ulpun liinaa, ettei vieras ihminen laita neidin pasmoja sekaisin. Aluksi kävimme laittamassa herkkuja Ulpun kanssa yhdessä sinne aa:n alastulolle. Sitten vaas suorittamaan. Aluksi laitoin herkkuja jokaiselle pykälälle jonne Ulpu astui. Ensimmäisellä kerran Ulpu kiipesi ylös melko vaivalloisen hitaasti, mutta kuitenkin ihan rohkeasti. Taisi muistaa herkut alastulolla. Minä auttelin kiipeämistä pitämällä kiinni valjaista, ettei neiti ainakaan pyöriä takaisin alas :). Lopuilla kerroilla Ulpua ei tarvinnut juurikaan herkkuilla houkutella vaan se kiipesi ylös jo aivan reippaasti. Onneksi on ahne koira!! Olin kyllä tosi yllättynyt miten hyvin Ulpu aa:n suoritti.

Treenit meni siis oikein mukavasti.

ARTUN TREENIT
Ulpun jälkeen vaihdoin lennossa koiran Arttuun. Vuorossa olikin sitten vähän haastavammat treenit. Ensimmäisellä radalla sai kyllä juosta rinkiä sydämensä kyllyydestä.

RATA I
Ensimmäisen aidan yli otin Artun luokskutsuna ja ohjasin siitä oikealla kädellä putkeen. Sitten juoksin itse putken ulostulon oikealle puolelle josta oli helppo ohjata Arttu suoraan puomille. Tässä ei ollut ongelmaa, kun puomi imee Arttua puoleensa kuin magneetti. Pitten saikin juosta itse aikamoista vauhtia puomin kontaktille jonne Artun palkkasin. Arttu otti kontaktin hyvin ja siitä oli taas kiva jatkaa. Kaikki neljö aitaa meni koikein hyvin. Ohjasin Arttua siten tietenkin, että itse juoksin sisäkääressa. Sitten kaarsimmekin jo pussille. Pussin suulle Arttu hakeutuikin ihan hyvin, mutta palasi takaisin. No uudella yrittämällä sitten pääsimme pussiin ja sieltä putken kautta jälleen aidoille. Aluksi tein aitojen jälkeen valssin ja ajattelin testata keppejä väärältä puolelta. No se meni ihan säätämiseksi, kun ollaan vain vähän tätä harjoiteltu ja vaihdoimme takaisin oikealle puolelle. Kepit meni melko hyvin sitten sitä "oikeaa" puolta. Renkaasta Arttu itti taas ohihyppyä, mutta tarkalla ohjauksella se siitä kyllä meni. Renkaalta vein Artun vasenta puoltani keinulle. Keinu ja pituus meni kivasti, eikä Arttu edes rynninyt pituutta kumoon. Pituudelta Arttu hakeutui hyvin putkelle. Putken jälkeen oli takoitus että olen odottamassa Arttua putkeen ja aidan välissä josta ohjaan Artun oikealla kädellä viimeisen aidan yli. Arttu vähän huuteli minulle kun taas taisin vähän ohjailla epäselvästi. Oli hauska rata vaikkakin jossain kohdin aika vaativa.














RATA II
Sitten vaihdoimmekin toisen 1lk ryhmäön kanssa ratoja ja kouluttajaa. Toinen rata oli melko lyhyt mutta tarkoutus olikin harjoitella välistävetoja ym. koukeroita.

Aloitin Radan siten, että jätin Artun aitojen taakse ja itse menin aitojen vasenta puolta melkein putkelle asti. Etumatkastani huolimatta sain paahtaa aika lujaa, koska putken jälkeen oli tarkoutus ruveta käätämää selkää menosuunteen siten, että ohjaava käsi vaihtuu ja ohjaisin Artun aidan yli asemmalla kädellä. Välistäveto ja seuraava aita samalla periaatteella. Tässä kohtaa tulikin sitten vähän jauhamista ja Arttu haukkua räksytti minun kämmäyksilleni..ja niitähän riitti. Kokeilimme myös sitä, että ohjaan aitojen 4 ja 5 kohdan kahdella kädellä jotta Arttu saisi paremmat ohjeet. Kyllähän se loppujen lopuksi meni melko ok ja ilman haukkumisia. Siitähän se tietää sit että itse ohjaa hyvin kun haukku loppuu. Heh! Kutoaita suoritettiinkin siten, että seisoin itse aita selän takana ja puöräytin Artun aluksi 5 ja 6 aidan lälistä eteeni. Sittän 6 ja 7 aitojen jälistä ja sitten vasta 6 aidan yli ja siitä loppuun. Oli vähän sekava selostus, mutta ei se mitään.













KOTITREENIÄ
Eilen suunniteltiin Ismon kanssa meidän irtorenkaalle oma teline jonka Ismo sitten parvekkeella kasaili. Tuli aika hieno ja oikein toimiva vaikka rimavarasto olikin rajoittunut. Illala käytiin sitten omilla kepeillä harjoittelemassa Artun kanssa kepeille hakutumista sekä oikealta että vasemmalta puolelta ohjaten. Vähitellen Arttu rupeaa hyväksymään sen että saatan olla keppien toisellakin puolella. Myös Ulpu harjoitteli akaa väliä samaan malliin kuin treeneissä. Riikka toimi palkkaajana kakkoskepin takana ja itse huolehdin loppupalkkauksen.

Rengasta Artun kanssa harjoiteltiin urheasti ja kertaakaan Arttu ei hypännyt sivusta vaikka tahalteen jätettiin telineeseen Artun kokoinen aukko. Oikein mallikkaasti meni ja Arttu hyppi sitä jopa itsekseen. hassu koira. Harjoittelimme myös lähettämistä siten, että minä lähetin Artun renkaalle, mutta jäin itse melkein samoille jalansijoille. Riikka palkkasi sitten renkaan takana. Ulpukin pääsi kokeilemaan rengasta. Ismo piti liinasta ettei tule vääriä suorituksia. Minä otin Ulpua renkaan läpi luoksekutsuna. Meni sekin kivasti.

Ahkeraa mejäilyä

Viikonloppuna päästiin Soinissa mejäilemään pitkästä aikaa. Aluksi oli tarkoitus vetää molemmille vain yhdet yhdet jäljet, mutta molemmat saivat sittenkin jäljestää kaksi jälkeä viikonlopun aikana.

Lauantaina teimme koirille lyhyet suorat jäljet joiden annettiin vanhentua vain noin 6 tuntia. Tämän tarkoituksena oli hieman viritellä Ulpua lajin pariin, kun sen ensimmäinen jälki meni miten meni.

LAUANTAIN JÄLJET
Ulpun jälki oli vain noin 45 metriä pitkä suora jonka puolessa välissä oli makaus. Jälki vedettiin sellaiselle vanhalle heinääntyneelle polanteelle. Ismo ja Ulpu ajoivat jäljen yhteistuumin. Hyvää harjoittelua molemmille. Alussa Ulpulla oli pienoista haahuilua, mutta Ulpu jatkoi ihan hyvin matkaa, kun Ismo vähän opasti. Ulpu etenee nenä pääasiassa maassa nuuskutellen. Makauksen Ulpu osoitti ihan ok ja loppumakaus löytyi myös mukavasti. Tarmokkaasti Ulpu rupesi kaatona toimivaa rustoluunpalaa peittelemään. Hassu tyttö. Tästä on ihan kiva jatkaa.

Artun jälki oli noin 85 metriä pitkä suora jossa oli noin 30 ja 65 metrin kohdilla makaukset. Artun jälki oli kuivassa kangasmetsässä jossa oli välissä aika pahoja katajapusikoita ym. oksavirityksiä. Jälki päättyi heinikkoisempaan alueeseen. Artulla näkyy suurta kehittymistä työskentelyssa edellisiin kertoihin verrattuna. Alkumakauksen jälkeen tarvi vain vähän osoittaa jäljen suunta, niin herra lähti hyvin määrätietoisesti menemään jälkeä pitkin. Arttu etenee pääasiassa ilmavainun avulla ja kulkee "siksakkaamalla" jälkeä pitkin. Osoittaa makaukset tosi kivasti vaikka muuten ei jurikaan nenää maahan laske. Arttu meni reippaasti loppuun asti, eikä yhtään kysellyt apuja saatikka välittänyt risukoista. Artulla oli myös kaatona pala rustoluuta. Oli tosi kiva nähdä, kun pieni nenä pääsi kunnon työskentelyyn ja koira oli selvästi innoissaan jäljestämisestä.

SUNNUNTAI
Lauantaina kävimme Imson kanssa vetämässä vielä toiset jäljet jotka ajettiin sitten vasta sunnuntaina noin 19 tunnin vanhoina.

Aluksi jäljestämään pääsi Ulpu. Ulpun jälki oli noin 55 metriä pitkä. Jälki alkoi heinikkoisesta kankaasta ja jatkui kulmasta kangasmetsään jonne se myös päättyi. Alkumakauksen ja kulmamakauksen välinen osio (noin 20 metriä) meni tosi hyvin ja Ulpu tiesi tasan tarkkaan minne mennä. Makaus löytyi myös ja Ulpu sitä nuuskutteli. Kulmamakauksen jälkeen Ulpu rupesi tuumailemaa, että minne seuraavaksi ja oli vähän haahuilumielellä. Tämä on kyllä ymmärrettävää, koska kulma oli Ulpun ensimmäinen. Taas kun vauhtiin päästiin, niin Ulpu meni jälkeä pitkin oikein kivasti. Ainoa stoppi tuli jäljen yli menevän polun kohdalla. Ulpu meni steppailemaan polulle edestakaisin. Liekö siitä joku eläin yöllä hiipinyt ja mahd. levittänyt jäljen hajua laajemmalle alueelle. Ismo osoitti jäljen uudelleen ja myös viimeinen makaus ennen loppua löytyi hyvin. Loppumakaukselta Ulpu löysi itselleen possunsaparon ja taas tuumasta toimeen eli saparoa peittämään. Saa nähdä jos joskus päästään tositoimiin, niin peittääkö neiti sen haavoittuneen jäniksenkin sammalilla ;D

Artun jälki oli pidempi noin 80 metriä pitkä. Kulmia oli yksi ja molemmilla sivuilla noin puolen välin tienoilla makaukset. Jälki tehtiin kuivaan kangasmetsään. Arttu lähti heti alkumakaukselta hienosti etenemään jälkeä pitkin. Matkaamme siivitti hienoinen tuuli ja oli jännä seurata miten Arttu käytti tuulta hyväkseen. Kaikki makaukset löytyi tosi hyvin. Arttu etene reippaasti eikä kaivannut muuta kuin kehumista. Kulma meni tosi hyvin myös ja se oli kiva, kun kulmat on tuottaneet meille monesti ongelmia. Lopussa oli hauska nähdä, kun Arttu kulki jäljen sivussa vasemmalla puolelle ja tuuli puhalsi oikealta hivenen etuviistosta tuoden jäljen hajun hyvin Artun nokkaan. Artulla ei ollut epäilystäkään kaadon paikasta ja määrätietoisesti se paineli jälkeä pitkin kaadolle asti saparoaan ihailemaan

Oli kyllä tosi kiva viikonloppu ja onnistuneita jälkisuorituksia molemmilla. Ulpu on edistynyt kivasti ja tajunnut homman idean aika nopeasti (jos vertaa Artun opetteluvaiheeseen). Sellaisen huomion teimme, kun Arttu on ollut mm. viime kesän jäljillä välillä todella hukassa, että johtuisiko se mahdollisesti siitä, kun useimmat jälkemme ovat olleet metsässä, missä moni käy tekemässä jälkiä. Ja tästä päätelmä, että useat tuoreet hajut ovat saattaneet sekoittaa liikaa aloittelevan Artun nokkaa, kun se yleensä ottaa jäljen hajun ilmasta. Nyt taas viikonloppuna metsät olivat ns. puhtaita muista jäljistä ja koira eteni jäljellä ilman ongelmia. Mietimmekin, että josko treenaisimme aina Soinin reissuilla, kun siellä sitä metsää piisaa.